Analyysi artikkelista: Puola ja Suomi ovat työttömyydessä EU:n ääripäitä – Puolassa töitä on käytännössä kaikille
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini90
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käyttää Puolan talouskasvua peilinä Suomen talousvaikeuksille, luoden vastakkainasettelun 'kasvua ruokkivan velan' ja 'syömävelan' välille. Lukijalle välittyy kuva, jossa Puolan menestys on seurausta EU-tuista ja investointiystävällisyydestä, kun taas Suomen tilanne näyttäytyy staattisena.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen ja perustelee näkemyksensä talousluvuilla. Vinouma on lievä ja syntyy lähinnä tavasta kehystää Puolan velkaantuminen myönteiseksi investoinniksi verrattuna Suomen 'syömävelkaan'.
Artikkeli käsittelee talouspolitiikkaa asiallisesti ja antaa tilaa ekonomistin analyysille. Vaikka vertailu Suomeen on asetelmallinen, se perustuu Eurostatin ja IMF:n dataan, eikä artikkeli aja selkeää ideologista agendaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Talouskasvun ja investointien merkitys
- EU-tukien hyödyllisyys
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Puolan sisäpoliittinen keskustelu talouspolitiikasta ja sen vaikutuksista hyvinvointipalveluihin jää vähäiseksi. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miten talouskasvu heijastuu puolalaisten arkeen tai sosiaaliturvaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa lukijan järkeen talousluvuilla ja asiantuntija-analyysillä.
Puolan talouskehitystä verrataan finanssikriisin aikaiseen Suomeen.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja perusteltua aiheen (talouskehitys) kannalta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa vertaillaan maiden työttömyysasteita ja talouskasvua.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääteeman, vaikka käyttääkin 'ääripäät'-asetelmaa houkuttimena.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa maiden taloudellista tilannetta vertailevasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä me/ne-asetelmia tai polarisoivaa kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita; se keskittyy taloudellisiin faktoihin.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on talousanalyysi, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
- JO 7: Artikkeli käyttää Eurostatin ja IMF:n tilastoja lähteinä.
- JO 10: Lähteet on nimetty ja grafiikat on selkeästi merkitty.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta vertailu Suomen ja Puolan välillä on perinteinen talousjournalismin teema.
7 Rivien välistä
Artikkeli käyttää Puolan talouskasvua peilinä Suomen talousvaikeuksille, luoden vastakkainasettelun 'kasvua ruokkivan velan' ja 'syömävelan' välille. Lukijalle välittyy kuva, jossa Puolan menestys on seurausta EU-tuista ja investointiystävällisyydestä, kun taas Suomen tilanne näyttäytyy staattisena. Vaikka Puolan velkaantumista käsitellään, se kehystetään myönteiseksi kasvun moottoriksi, mikä normalisoi korkean alijäämän.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei avata tarkemmin Puolan julkisen talouden alijäämän poliittisia syitä, kuten vaalikausien aikaisia tulonsiirtoja, vaan keskitytään ensisijaisesti puolustusmenoihin ja investointeihin. Tämä valinta voi vahvistaa kuvaa Puolasta hallittuna menestystarinana huolimatta EU:n tarkkailuluokasta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini92
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli rakentuu täysin taloudellisten tilastojen varaan, joten niiden ristiintarkistus on keskeistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Puolan ja Suomen BKT-kasvu 2000-2025
- EU-maiden työttömyysasteet 2026
Suositellut lähteet
- Eurostat
- IMF
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →