Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjän mediassa leviää raju väite – Kertšinsalmen sillalle suunnitellun iskun jäljet johtavat Suomeen

Iltalehti Uutinen 17.7.2026
Pisteet
27
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Venäjän viranomaisten ja valtionmedian väitteistä, joissa Suomi kytketään terrori-iskujen valmisteluun. Lukijan on syytä huomata, että artikkeli toistaa venäläisten lähteiden syytöksiä ilman riippumatonta vahvistusta, mikä luo mielikuvan Suomen osallisuudesta, vaikka kyse on venäläisestä informaatiovaikuttamisesta.

Uutinen Iltalehti Ali Isokangas · 17.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee Venäjän levittämiä syytöksiä, mutta jää pintapuoliseksi.

85
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa yksinomaan venäläisiin lähteisiin ja toistaa niiden syytöksiä ilman suomalaista vastinetta, mikä tekee siitä yksipuolisen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi Venäjän syytöksistä, mutta ei ota kantaa ideologisesti. Se toimii vahtikoirana raportoimalla uhkasta, mutta epäonnistuu tasapainottamisessa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän viranomaisten väitteet Suomen osallisuudesta

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Suomen viranomaisten tai yrityksen vastine puuttuu. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa tilanteesta.
  • Tausta Venäjän informaatiovaikuttamisen taustat puuttuvat. — Lukija ei ymmärrä, että kyseessä on todennäköisesti disinformaatio.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli Suomen kytkeytymisestä terrorismiin.

Epäluottamus

Epäluottamus Venäjän väitteitä kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'terrori-isku' ja 'kansainvälisen terrorismin tukeminen' käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjän ja Suomen välinen jännite korostuu.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se toistaa Venäjän propagandaa ilman suomalaista vastapuolta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 86/100, kärjistys 75

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin sisältöä, jossa raportoidaan Venäjän väitteistä.

Klikkihoukutus: 86/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini86
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää dramaattista kieltä ja syytöstä, joka kytkee Suomen suoraan terrorismiin.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'raju' ja syytös Suomen osallisuudesta lataavat otsikkoa voimakkaasti.

Kärjistys: 75/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli vahvistaa me-vs-he-asetelmaa raportoimalla Venäjän syytöksiä Suomea kohtaan.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa (Venäjä vs. länsi).

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suomen viranomaisia tai Oy Forcit Ab:ta ei ole kuultu syytöksistä.

5 JSN-arvio 30/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

30
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Lähde mainittu (Komsomolskaja Pravda, Tass).

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu – Suomen viranomaisia ei ole kuultu syytöksistä.
  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu – Venäjän valtionmedian väitteitä ei kyseenalaisteta.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli toistaa venäläisten medioiden uutisia ilman omaa analyysia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee Venäjän valtion viestintää, joka pyrkii liittämään Suomen osaksi Ukrainan tiedustelupalvelun operaatioita ja siten oikeuttamaan vihamielistä retoriikkaa Suomea kohtaan.
Pelissä Kansallinen turvallisuus ja maine vs. disinformaation torjunta. Juttu käsittelee vain edellistä, raportoiden Venäjän syytöksiä ilman laajempaa kontekstia siitä, miten kyseiset väitteet palvelevat Venäjän informaatiosodankäyntiä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän viranomaisten ja valtionmedian väitteet ovat uutisoimisen arvoisia faktoja, vaikka ne ovat osa informaatiovaikuttamista. ”FSB väittää takavarikoineensa autoja täynnä suomalaisvalmisteista räjähdettä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän viranomaisten ja median rooli väitteiden levittäjänä on selkeä, mutta suomalaisen teollisuuden rooli esitetään passiivisena välineenä, jonka toiminta on kyseenalaistettu. ”jälkiä suomalaisvalmisteisesta räjähteestä löydettiin”
Kuka saa äänen Venäläiset lähteet (FSB, Komsomolskaja Pravda, sota-asiantuntija) saavat äänen, kun taas suomalaisen yrityksen tai viranomaisten vastineet puuttuvat kokonaan. ”sota-asiantuntija Aleksandr Stepanov kommentoi Tassille”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli raportoi Venäjän viranomaisten ja valtionmedian väitteistä, joissa Suomi kytketään terrori-iskujen valmisteluun. Lukijan on syytä huomata, että artikkeli toistaa venäläisten lähteiden syytöksiä ilman riippumatonta vahvistusta, mikä luo mielikuvan Suomen osallisuudesta, vaikka kyse on venäläisestä informaatiovaikuttamisesta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli ei sisällä lainkaan suomalaisten viranomaisten tai yrityksen kommentteja syytöksiin, mikä jättää venäläisen narratiivin hallitsevaksi ja voi vahvistaa lukijan kokemaa turvattomuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Suomen syyttäminen terrorismin tukemisesta.

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

FSB:n väitteiden esittäminen totuutena.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Oy Forcit Ab laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ali Isokangas muut analyysit →
Oy Forcit Ab Komsomolskaja Pravda Aleksandr Stepanov Dmitri Stešin Kertšinsalmi Suomi Venäjä FSB Tass politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Levottomuudet ja sodat
  • Aseet
  • Politiikka
  • Aseelliset konfliktit
  • Räjähdys

Tiedot tästä analyysistä

FSB väittää takavarikoineensa autoja täynnä [...217 sanaa...] valmistaa Peno-nimistä teollisuuskäyttöön tarkoitettua räjähdettä.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →