Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Päätoimittajan kommentti: Joku Suomessa ehkä tiesi, että Venäjän kanssa on aloitettu puhelindiplomatia

MTV Uutiset Kolumni 24.6.2026
Pisteet
67
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli valmistelee lukijaa siihen, että Ukrainan sodan diplomaattinen ratkaisu on tulossa ja että Suomen ulkopoliittinen johto on ollut tästä tietoinen. Kirjoittaja haastaa suomalaisten 'juoksuhautoihin kaivautuneen' asenteen ja esittää, että sodan jatkuminen ilman neuvotteluja on epärealistista.

Kolumni MTV Uutiset Ilkka Ahtiainen · 24.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja analysoi kansainvälistä politiikkaa päätoimittajan roolista käsin, pyrkien tarjoamaan lukijalle syvempää ymmärrystä diplomaattisista prosesseista.

55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on kolumni, joten mielipiteellisyys on odotettua. Se kuitenkin kehystää neuvottelut ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi ja sivuuttaa sodan jatkamisen kannattajien argumentit 'juoksuhautoihin kaivautumisena'.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja ajaa pragmaattista ulkopolitiikkaa, joka painottaa diplomatiaa. Vaikka kehys on vahvasti neuvottelujen puolella, se ei asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan pikemminkin realismin ja idealismin väliselle jatkumolle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Diplomaattisen ratkaisun välttämättömyys
  • Sodan jatkumisen epärealistisuus

Kritisoidut tahot

  • Baltian maat

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Sodan jatkamisen kannattajien tai Baltian maiden perusteluja ei avata. — Lukija saa yksipuolisen kuvan siitä, miksi diplomatia on kiistanalaista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi Huoli
Realismi

Vetoaa lukijan järkeen sodan lopputuloksen suhteen.

Huoli

Huoli sodan pitkittymisestä ja sen hyödyttömyydestä.

Latautunut kieli

Sodan jatkamista kannattavien kuvaaminen 'juoksuhautoihin kaivautumiseksi'.

Konflikti- tai kriisikehys

Sodan ja rauhanpyrkimysten vastakkainasettelu.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä. Kirjoittaja pyrkii ravistelemaan lukijan käsityksiä sodan jatkumisesta, mikä on perusteltua genren puitteissa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko vihjaa sisäpiiritietoon, mikä houkuttelee lukemaan.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvailee artikkelin aihetta ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 30/100

Artikkeli luo vastakkainasettelun 'realistien' ja 'juoksuhautoihin kaivautuneiden' välille.

Populismi: 25/100

Sisältää lievää vastakkainasettelua, mutta ei varsinaista kansa-eliitti-populismia.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Baltian maat mainitaan kriittisessä sävyssä, mutta niitä ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 80/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on selkeästi erotettu faktoista, sillä teksti on otsikoitu päätoimittajan kommentiksi.

Heikkoudet

  • JO 21: Baltian maita kritisoidaan 'mielipahan' aiheuttamisesta, mutta niille ei anneta tilaa perustella kantaansa.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli yhdistää ajankohtaisia diplomaattisia tapahtumia ja presidentin puheita uudella tavalla.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee diplomaattisen ratkaisun hakijoita: se normalisoi keskusteluyhteyden avaamisen Venäjään välttämättömänä ja realistisena askeleena, samalla kun se sivuuttaa haukkojen huolet myönnytyksistä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän sotilaallinen tappio on epätodennäköinen, mikä tekee neuvotteluista ainoan järkevän tien. ”Sellaista ei kuitenkaan ole näköpiirissä, kysyipä asiaa ammattisotilailta tai Venäjän talouden tuntijoilta.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekoprosessin alkuperä jää hämäräksi, kun viitataan siihen, että joku saattoi tietää asiasta etukäteen. ”Joku Suomessa ehkä tiesi, että Venäjän kanssa on aloitettu puhelindiplomatia”
Kuka saa äänen Pääpaino on presidentti Stubbin ja EU-lähteiden näkemyksissä, kun taas kriittiset äänet (Baltian maat) esitetään lähinnä tunneperäisesti loukkaantuneina. ”Baltit loukkaantuivat, mutta jatkoa lienee luvassa”
Tunnelma Realismi, Huoli

Artikkeli valmistelee lukijaa siihen, että Ukrainan sodan diplomaattinen ratkaisu on tulossa ja että Suomen ulkopoliittinen johto on ollut tästä tietoinen. Kirjoittaja haastaa suomalaisten 'juoksuhautoihin kaivautuneen' asenteen ja esittää, että sodan jatkuminen ilman neuvotteluja on epärealistista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajalla ollut käytössään taustatietoa, jota ei ole vielä julkisesti vahvistettu, tai pyrkiikö hän omalla analyysillään aktiivisesti muokkaamaan yleistä mielipidettä suotuisammaksi diplomaattiselle avaukselle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käyttää ilmaisua 'juoksuhautoihin kaivautuminen' kuvaamaan sodan jatkamisen kannattajia.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten MTV Uutiset kehystaa muita uutisia → Katso aiheen António Costa laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ilkka Ahtiainen muut analyysit →
António Costa Friedrich Merz Pedro Lourtie Ulkomaat Venäjä Ukraina Euroopan unioni Alexander Stubb politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutiset
  • Venäjä
  • Kommentti
  • Ilkka Ahtiainen
  • Alexander Stubb
  • EU
  • Ukrainan sota
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Vastoin monien odotuksia Yhdysvaltain ja [...485 sanaa...] kuten niin usein viime kuukausina.

Sisältö haettu
16.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →