← Etusivu

Analyysi artikkelista: Itäväylän onnettomuus | Poliisi vapautti Kulosaaren turmasta epäillyn taksikuskin

Helsingin Sanomat Uutinen 3.7.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
13
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • Mistral Small90

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli keskittyy tekniseen tutkintaprosessiin ja poliisin perusteluihin epäillyn vapauttamisesta, mikä siirtää huomiota pois itse onnettomuuden traagisesta luonteesta. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja asiallisesta esitutkinnasta, jossa korostetaan epäillyn yhteistyökykyä ja rikoshistorian puutetta.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti tutkinnanjohtajan antamiin tietoihin ja poliisin näkökulmaan.

13
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiallinen. Vinoumapisteet tulevat lähdevalinnasta, jossa poliisin ääni dominoi, mutta tämä on tyypillistä rikosuutisoinnille esitutkintavaiheessa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tapahtumista neutraalisti ilman pyrkimystä ohjata lukijan poliittista kantaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliisin näkökulma tutkinnan etenemiseen
  • Epäillyn yhteistyökykyisyys

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus liikenneturvallisuudesta tai vastaavista onnettomuuksista puuttuu. — Lukija ei saa kontekstia sille, onko kyseessä poikkeuksellinen vai toistuva ilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Teksti vetoaa järkeen ja poliisin virallisiin perusteluihin.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Onnettomuuspaikan ja tilanteen kuvaus luo vakavan tunnelman.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja rajoittuu tapahtuman vakavuuden toteamiseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 8/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen raportointi tapahtumasta ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small5

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua tai polarisoivaa kieltä.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • Mistral Small0

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Epäiltyä on kuultu poliisikuulusteluissa, mutta hänellä ei ole suoraa ääntä tässä artikkelissa.

5 JSN-arvio 85/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 10: Lähteet on nimetty ja attribuutiot ovat selkeitä.
  • JO 7: Poliisin lausunnot on siteerattu tarkasti.

Heikkoudet

  • JO 21: Uhrien tai heidän edustajiensa ääni puuttuu, vaikka kyseessä on vakava tapahtuma.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kyseessä on tavanomainen rikosuutisointi, joka perustuu poliisin tiedotukseen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee poliisin tiedotuslinjaa, jossa korostetaan tutkinnan etenemistä ja vapauttamispäätöksen oikeudellisia perusteita, mikä rauhoittaa yleistä keskustelua.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliisin arvio vangitsemisen edellytyksistä on riittävä peruste vapauttamiselle. ”Poliisi vapautti Kulosaaren turmasta epäillyn taksikuskin.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin rooli päätöksentekijänä korostuu, kun taas uhrien toiminta tiellä jää epäselväksi ja passiiviseksi. ”Poliisi on vapauttanut taksinkuljettajan”
Kuka saa äänen Tutkinnanjohtaja on artikkelin keskeinen ääni, kun taas uhrien tai heidän omaistensa näkökulma puuttuu kokonaan. ”Tutkinnanjohtaja Tuomas Lindholm kertoo HS:lle”
Tunnelma Realismi

Artikkeli keskittyy tekniseen tutkintaprosessiin ja poliisin perusteluihin epäillyn vapauttamisesta, mikä siirtää huomiota pois itse onnettomuuden traagisesta luonteesta. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja asiallisesta esitutkinnasta, jossa korostetaan epäillyn yhteistyökykyä ja rikoshistorian puutetta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa nostetaan esiin epäillyn 'yhteistyökykyisyys' ja 'rikoshistorian puute' niin korostetusti; tämä voi olla pyrkimys ennaltaehkäistä yleisön moraalista närkästystä vapauttamispäätöstä kohtaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Tuomas Lindholm laajempi kuva Katso kirjoittajan Karoliina Ojala muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Helsinki

Tiedot tästä analyysistä

Poliisi vapautti Kulosaaren Itäväylän turmasta [...298 sanaa...] kuolinhetkellä vai eivät”, Lindholm toteaa.

Sisältö haettu
3.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →