Analyysi artikkelista: Lähes kaikki kansanedustajat kertoneet jatkoaikeistaan – eniten luopujia on tiedossa keskustalla, mikä voi tutkijan mukaan näkyä vaalituloksessa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna80
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käsittelee kansanedustajien luopumispäätöksiä ennen kaikkea puolueiden vaalimenestyksen kautta, ei yksilöiden henkilökohtaisina valintoina. Lukijalle välittyy kuva, jossa kokeneiden kansanedustajien lähtö nähdään puolueille riskinä, mikä korostaa puolueiden riippuvuutta yksittäisistä ääniharavista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on pääosin neutraali raportti, mutta se painottaa luopumisten riskejä puolueille. Tasapainoa haetaan asiantuntijoiden kommenteilla, mutta kehystys on selkeästi vaalitulokseen keskittyvä.
Artikkeli käsittelee aihetta vaaliteknisestä ja tilastollisesta näkökulmasta ilman selkeää ideologista agendaa. Se raportoi eri puolueiden tilanteita tasapuolisesti.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Luopumisten negatiivinen vaikutus puolueiden vaalimenestykseen
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Luopumisten syitä voisi taustoittaa laajemmin kuin vain terveyden tai uran pituuden kautta. — Lukija saisi paremman kuvan siitä, onko kyseessä yleinen poliittisen työn kuormittavuus vai yksittäistapaukset.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa järkeen ja tilastoihin vaalijärjestelmän toiminnasta.
Luopumisia käsitellään puolueiden vaalimenestyksen kannalta kriittisenä tekijänä.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja perustuu asialliseen analyysiin vaalijärjestelmän haasteista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta viittaa spekulatiivisesti vaalitulokseen.
Otsikko on asiallinen ja kuvailee jutun aiheen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista kehystä.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Esimerkiksi Krista Kiuru on mainittu, mutta häntä ei ole kuultu jutussa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tilastojen ja kyselyiden avulla.
- JO 10: STT:n selvitys on mainittu lähteenä.
- JO 15: Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Heikkoudet
- JO 21: Joidenkin mainittujen henkilöiden (esim. Krista Kiuru) kohdalla samanaikainen kuuleminen on jäänyt puutteelliseksi, vaikka heitä käsitellään mahdollisina lähtijöinä.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu STT:n omaan selvitykseen, mikä tuo siihen uutta tietoa.
7 Rivien välistä
Artikkeli käsittelee kansanedustajien luopumispäätöksiä ennen kaikkea puolueiden vaalimenestyksen kautta, ei yksilöiden henkilökohtaisina valintoina. Lukijalle välittyy kuva, jossa kokeneiden kansanedustajien lähtö nähdään puolueille riskinä, mikä korostaa puolueiden riippuvuutta yksittäisistä ääniharavista.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin yksittäisiä kiistanalaisia tapauksia, kuten Wille Rydmanin, kontekstissa, jossa käsitellään yleistä luopumistilastoa — tämä voi ohjata lukijan huomiota pois yleisestä ilmiöstä kohti yksittäisiä poliittisia skandaaleja.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu vahvasti tilastolliseen selvitykseen kansanedustajien jatkoaikeista.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.6 Luna85
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- kansanedustajien jatkoaikeet
- vaalijärjestelmän vaikutus äänimääriin
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Eduskunta
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →