Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Poliisiylijohtaja Ylellä: ”Poliisin toiminta ei ole ollut onnistunutta”

Ilta-Sanomat Uutinen 18.8.2026
Pisteet
74
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini32
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli pyrkii tasapainoilemaan poliisin kriisiviestinnän ja kansalaisten huolen välillä. Vaikka poliisiylijohtaja myöntää epäonnistumisia, juttu korostaa samalla poliisin kohtaamia vaikeuksia, kuten mielenterveysongelmien lisääntymistä ja maalittamista, mikä siirtää osan vastuusta yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

Uutinen Ilta-Sanomat Milena Sopanen · 18.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli keskittyy poliisiylijohtajan näkökulmaan ja poliisin sisäisiin prosesseihin.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin raportoiva, mutta painottaa poliisin omaa selitystä tilanteesta. Vaikka se listaa kriittisiä tapauksia, poliisin ääni dominoi selityksissä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee viranomaistoimintaa ja siihen kohdistuvaa kritiikkiä neutraalisti. Se antaa tilaa poliisin johdolle selittää tilannetta, mutta ei vältä epäonnistumisten myöntämistä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliisin näkökulma haasteisiin
  • Poliisin sisäinen kehittämistyö

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Uhrien tai heidän edustajiensa näkökulma tapahtumiin puuttuu. — Lukija saa vain viranomaisen näkemyksen tapahtumien kulusta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli poliisin voimankäytön turvallisuudesta ja kansalaisten turvallisuudesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli rakentuu kolmen eri voimankäyttötapauksen ympärille.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja perustuu aihepiirin luonteeseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 8/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää poliisiylijohtajan lausunnon.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja suora lainaus haastateltavalta.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Uhrit tai heidän omaisensa eivät saa ääntään kuuluviin.

5 JSN-arvio 68/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

68
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu (uhrien tai omaisten näkökulma).
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa yhteen ajankohtaiset tapahtumat ja haastattelun.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliisin johtoa: myöntämällä virheitä ja korostamalla kehittämistyötä organisaatio pyrkii säilyttämään uskottavuutensa kriisien keskellä.
Pelissä Poliisin voimankäytön valvonta vs. poliisin toimintakyky. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa poliisin omaa arviointiprosessia ja haasteita.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että viimeaikaiset tapahtumat ovat poikkeuksellisia ja vaativat erityistä selitystä. ”Elokuussa on sattunut viikon sisällä toisistaan kolme tapausta, jotka ovat herättäneet keskustelua poliisin voimankäytöstä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin epäonnistumiset kuvataan passiivisesti tai yleisellä tasolla, kun taas yksittäisten poliisien toiminta on syyttäjän tutkinnan alla. ”Poliisi ei ole onnistunut viimeaikaisissa tilanteissa”
Kuka saa äänen Poliisiylijohtaja saa laajasti tilaa selittää tilannetta, kun taas uhrien tai heidän omaistensa ääntä ei kuulu. ”Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki sanoi tiistaina Ylen A-studiossa.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli pyrkii tasapainoilemaan poliisin kriisiviestinnän ja kansalaisten huolen välillä. Vaikka poliisiylijohtaja myöntää epäonnistumisia, juttu korostaa samalla poliisin kohtaamia vaikeuksia, kuten mielenterveysongelmien lisääntymistä ja maalittamista, mikä siirtää osan vastuusta yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko poliisin sisäinen arviointi riittävä vastaus vakaviin väkivaltatapauksiin, vai onko artikkelin korostama 'peiliin katsominen' tapa vaimentaa vaatimuksia ulkopuolisesta valvonnasta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ilkka Koskimäki laajempi kuva → Katso kirjoittajan Milena Sopanen muut analyysit →
Ilkka Koskimäki Poliisiammattikorkeakoulu Espoo Tampere kotimaa politiikka Tuusula Suomen poliisijärjestöjen liitto
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Poliisin voimankäyttö on herättänyt kysymyksiä. [...602 sanaa...] voi keskenään vertailla suoraan toisiinsa.

Sisältö haettu
19.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →