Analyysi artikkelista: Lukijan mielipide | Vammaiset työnhakijat jäävät työllistymisessä jonon viimeiseksi
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini88
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kirjoittaja nostaa esiin ryhmän, joka jää usein katveeseen nuorisotyöttömyyskeskustelussa. Lukijalle välittyy kuva, että vammaisten työllistyminen on resurssikysymys, joka vaatii aktiivisia toimia erityisoppilaitoksilta ja työnantajilta, ei vain hyvää tahtoa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKirjoitus on mielipidekirjoitus, joten subjektiivinen painotus on genren mukaista. Se ajaa selkeää tavoitetta, mutta perustelee sen asiallisesti.
Kirjoitus keskittyy työllisyyspolitiikkaan ja resurssien kohdentamiseen. Se ei asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan ajaa pragmaattista ratkaisua vammaisten työllistymiseksi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Oppisopimuskoulutuksen hyödyt vammaisten työllistymisessä
- Erityisoppilaitosten resurssien lisäämisen tarve
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi kuvaus siitä, miksi työnantajat saattavat kokea vammaisten työllistämisen haastavaksi. — Lukija saisi realistisemman kuvan työllistämisen esteistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Usko siihen, että vammaiset voivat työllistyä ja olla ylpeitä huippuammattilaisia.
Vaatimus riittävistä resursseista ja rakenteellisista muutoksista.
Työllistyneet vammaiset kuvataan ylpeinä huippuammattilaisina.
Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee kirjoittajan tavoitetta edistää työllistymistä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kirjoituksen sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini6
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kirjoituksen pääväitteen.
Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Kirjoituksessa ei ole vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Kirjoitus ei sisällä populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekirjoitus, ei uutisartikkeli, joka kritisoisi jotain tahoa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selkeästi merkitty lukijan mielipiteeksi.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Aihe on tärkeä ja mediassa harvoin käsitelty, mikä antaa sille uutuusarvoa.
7 Rivien välistä
Kirjoittaja nostaa esiin ryhmän, joka jää usein katveeseen nuorisotyöttömyyskeskustelussa. Lukijalle välittyy kuva, että vammaisten työllistyminen on resurssikysymys, joka vaatii aktiivisia toimia erityisoppilaitoksilta ja työnantajilta, ei vain hyvää tahtoa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →