Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Stubb osallistuu Hormuzinsalmen kokoukseen

Iltalehti Uutinen 15.4.2026
Pisteet
71
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
75
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää Suomen mahdollista osallistumista Hormuzinsalmen kriisiin osana laajempaa Nato-yhteistyötä, vaikka Suomen omat sotilaalliset resurssit todetaan rajallisiksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa osallistuminen nähdään poliittisena investointina liittokunnan sisäiseen koheesioon pikemmin kuin välttämättömänä operatiivisena panoksena.

Uutinen Iltalehti Lauri Nurmi , Jari Hanska · 15.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti suomalaisten päättäjien ja viranomaisten näkökulmaan.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta se painottaa voimakkaasti Suomen Nato-yhteistyön näkökulmaa. Vastapuolen (Iran) näkökulma puuttuu kokonaan, mikä tekee raportoinnista yksipuolista.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli heijastaa vallitsevaa ulkopoliittista konsensusta. Lukijan ajatus taipuu hyväksymään osallistumisen osana Nato-velvoitteita, mutta artikkeli ei suoraan aja vahvaa poliittista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen osallistumisen hyöty Nato-yhteistyölle

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Iranin näkökulma ja konfliktin syvemmät taustat puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa kriisin syistä, mikä vaikeuttaa Suomen osallistumisen tarpeellisuuden arviointia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli käsittelee turvallisuuspoliittisia riskejä ja Suomen rajallisia resursseja asiallisesti.

Konflikti- tai kriisikehys

Kriisi Hormuzinsalmella toimii taustana Suomen päätöksenteolle.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja sävy pysyy uutisjournalismin rajoissa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja suora.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtuman neutraalisti: Stubb osallistuu Hormuzinsalmen kokoukseen.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli ei ole voimakkaasti polarisoiva, vaikka se asettaa Iranin konfliktin osapuoleksi.

Populismi: 10/100

Ei merkittävää populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Iranin hallintoa ei ole kuultu, vaikka se on konfliktin keskeinen osapuoli.

5 JSN-arvio 75/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 7: Tapahtumien kulku raportoitu selkeästi.
  • JO 10: Lähteet (Orpo, Iltalehden tiedot) mainittu.

Heikkoudet

  • JO 21: Iranin näkökulma puuttuu kriisin osapuolena.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu kriisin toiselta osapuolelta.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli yhdistää ajankohtaisen uutisen taustatietoihin Suomen mahdollisesta roolista.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Suomen Nato-integraation ja kansainvälisen sotilaallisen yhteistyön kannattajia, sillä osallistumista Hormuzinsalmen operaatioon perustellaan nimenomaan eurooppalaisen Nato-yhteistyön vahvistamisella.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin on luonteva osa Nato-yhteistyötä. ”osallistumalla Hormuzinsalmen operaatioon Suomi vahvistaa osaltaan eurooppalaista Nato-yhteistyötä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Puolustusvoimien rooli kartoittajana esitetään passiivisena ja anonyyminä. ”Puolustusvoimat kartoittaa vaihtoehtoja Suomen osallistumisesta”
Kuka saa äänen Pääministeri Orpon ääni on keskeinen, kun taas Iranin tai muiden kriisin osapuolten näkemyksiä ei kuulla. ”Pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoi tiistaina eduskunnassa”
Tunnelma Realismi

Artikkeli kehystää Suomen mahdollista osallistumista Hormuzinsalmen kriisiin osana laajempaa Nato-yhteistyötä, vaikka Suomen omat sotilaalliset resurssit todetaan rajallisiksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa osallistuminen nähdään poliittisena investointina liittokunnan sisäiseen koheesioon pikemmin kuin välttämättömänä operatiivisena panoksena.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli kytkee Suomen mahdollisen osallistumisen nimenomaan Nato-yhteistyön vahvistamiseen, vaikka kyseessä on kansainvälinen merenkulun turvaamisoperaatio; tämä voi viitata pyrkimykseen normalisoida Suomen rooli Nato-operaatioissa myös kaukana omista lähialueista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Hormuzinsalmi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Lauri Nurmi muut analyysit →
Hormuzinsalmi Donald Trump puolustusvoimat Keir Starmer Ulkomaat Alexander Stubb Petteri Orpo politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Poliitikot
  • Politiikka
  • Presidentti
  • Valtiovalta
  • Puolueet

Tiedot tästä analyysistä

Tasavallan presidentti osallistuu perjantaina virtuaalikokoukseen, [...200 sanaa...] Suomi vahvistaa osaltaan eurooppalaista Nato-yhteistyötä.

Sisältö haettu
12.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →