Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Yllättävä näkemys Jarno Saarisen kuolemasta: ”Öljystä on turha puhua”

Ilta-Sanomat Uutinen 9.5.2026
Pisteet
55
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Suru / myötätunto Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli keskittyy onnettomuuden dramaattiseen kuvaukseen ja Saarisen lesken selviytymistarinaan, jättäen tekniset ja turvallisuuspoliittiset kysymykset taustalle. Lukijalle välittyy kuva kohtalokkaasta tapahtumasta, jossa inhimillinen tragedia korostuu teknisen analyysin kustannuksella.

Uutinen Ilta-Sanomat Henri Nyholm · 9.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee historiallista onnettomuutta inhimillisen tragedian kautta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta otsikon ja sisällön välinen epäsuhta on merkittävä. Kyseessä on enemmänkin viihteellinen katsaus kuin uutisartikkeli.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei sisällä poliittista latausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tragedian inhimillinen puoli

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Onnettomuuden tekniset syyt ja laajemmat turvallisuuskeskustelut puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa onnettomuuden syistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Dramatisointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Suru / myötätunto
Suru / myötätunto

Onnettomuuden ja lesken selviytymisen korostaminen vetoaa lukijan empatiaan.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko lupaa uutta tietoa, jota jutussa ei ole.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Liekkimeri-termin käyttö dramatisoi tapahtumaa.

Tunnevetoaminen on tyypillistä urheiluhistorialliselle kerronnalle, mutta otsikon lupaus on harhaanjohtava.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Harhaanjohtava, klikki 60/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Harhaanjohtava

Otsikko lupaa näkemyksen öljystä, mutta teksti ei mainitse öljyä lainkaan.

Klikkihoukutus: 60/100

Otsikko lupaa uutta näkemystä ja ottaa kantaa öljyyn, mutta leipäteksti ei käsittele aihetta lainkaan.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on sävyltään neutraali, vaikka se onkin harhaanjohtava suhteessa sisältöön.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on historiallinen katsaus, ei kritiikkiä sisältävä uutinen.

5 JSN-arvio 70/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko ei vastaa sisällön lupausta.
  • JO 15: Otsikon tulee vastata sisällön lupausta.
6 Omaperäisyys 20/100
20/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on tunnetun historian kertausta ilman uutta substanssia.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee moottoriurheilun historian harrastajia ja yleistä lukijakuntaa tarjoamalla nostalgisen ja dramaattisen kertauksen tunnetusta onnettomuudesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa lukijan tuntevan Saarisen merkityksen kansallisena sankarina. ”Suomi menetti rakastetun sankarinsa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Onnettomuuden syy kuvataan hallitsemattomana tapahtumana, jossa toimijuus on häivytetty. ”Kun Pasolini menetti pyöränsä hallinnan, Saarisella ei ollut mitään tehtävissä.”
Tunnelma Suru / myötätunto

Artikkeli keskittyy onnettomuuden dramaattiseen kuvaukseen ja Saarisen lesken selviytymistarinaan, jättäen tekniset ja turvallisuuspoliittiset kysymykset taustalle. Lukijalle välittyy kuva kohtalokkaasta tapahtumasta, jossa inhimillinen tragedia korostuu teknisen analyysin kustannuksella.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkelin otsikko viittaa öljyyn liittyvään keskusteluun, mutta itse tekstissä tätä ei avata tai perustella, mikä viittaa klikkiotsikointiin sisällön kustannuksella.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Renzo Pasolini laajempi kuva → Katso kirjoittajan Henri Nyholm muut analyysit →
Renzo Pasolini Jarno Saarinen Urheilu Dieter Braun
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Moottoripyöräily

Tiedot tästä analyysistä

Suomi menetti rakastetun sankarinsa keväällä [...99 sanaa...] Saarisella ei ollut mitään tehtävissä.

Sisältö haettu
9.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →