Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Janne ”Rysky” Riiheläisen kolumni: Vapauden ydin ovat instituutiot

Yle Kolumni 17.1.2023
Pisteet
65
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
78
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta, että länsimaisten instituutioiden kyseenalaistaminen on usein osa Venäjän hybridisodankäyntiä. Lukijalle välittyy kuva, jossa kansalaiskeskustelun kriittisyys ja vihamielinen vaikuttaminen sekoittuvat, mikä ohjaa lukijaa suhtautumaan epäilevästi instituutioiden vastustajiin.

Kolumni Yle Janne "Rysky" Riiheläinen · 17.1.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja lähestyy aihetta turvallisuuspoliittisena analyysinä, joka perustuu hänen vakaumukseensa instituutioiden tärkeydestä.

60
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on luonteeltaan mielipiteellinen, mikä on genren mukaista. Se kuitenkin kehystää instituutioiden kritiikin vahvasti Venäjän vaikuttamiseksi, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja puolustaa länsimaisia instituutioita, mikä on valtavirran näkemys. Vaikka teksti on kriittinen instituutioiden vastustajia kohtaan, se ei aja selkeää vasemmisto-oikeisto-ideologiaa, vaan keskittyy turvallisuuspoliittiseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Instituutioiden puolustaminen
  • Venäjän hybridivaikuttamisen uhka

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Instituutioiden kritiikin legitiimejä perusteita ei avata. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi jotkut kansalaiset kokevat instituutioiden vastustamisen tarpeelliseksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli yhteiskunnallisen luottamuksen murenemisesta.

Realismi

Vetoaminen instituutioiden välttämättömyyteen turvallisuuden takaajina.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'myyräntyö', 'myötäjuoksijat' ja 'iskujoukot' käytetään kuvaamaan Venäjän vaikuttamista.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetelma 'me' (demokratia) vastaan 'he' (Venäjä ja sen myötäjuoksijat).

Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnille, jossa kirjoittaja haluaa vakuuttaa lukijan instituutioiden tärkeydestä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 50

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa kolumnin teemaa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaava: "Vapauden ydin ovat instituutiot".

Kärjistys: 50/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Teksti luo vastakkainasettelun 'meidän' ja 'Putinin myötäjuoksijoiden' välille.

Populismi: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Teksti sisältää viittauksia 'eliittiin' (instituutiot) ja 'kansaan', mutta ei ole puhdasta populismia.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa kirjoittaja esittää oman analyysinsa, ei uutinen, joka vaatisi vastapuolen kuulemista.

5 JSN-arvio 78/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

78
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Lähteitä on käytetty tukemaan väitteitä.

Heikkoudet

  • JO 11: Toimittajan oma vakaumus värittää analyysia vahvasti.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta näkökulma on kirjoittajalle tyypillinen institutionalistinen analyysi.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee liberaalin demokratian ja länsimaisten instituutioiden puolustajia. Se esittää instituutiot välttämättöminä suojamuureina Venäjän hybridivaikuttamista vastaan, mikä tekee instituutioiden kritiikistä helposti epäilyttävää.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että länsimaiset instituutiot ovat ensisijaisesti hyvää tuottavia ja niiden vastustaminen on lähtökohtaisesti haitallista. ”Kamppailun voittavat joko kansaa suojelevat tai kansalta suojelevat instituutiot.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus häivytetään passiivilla, kun viitataan Venäjän vaikuttamispyrkimyksiin tai instituutioiden toimivuuteen. ”Monia oli myös lahjottu tai suostuteltu toimimaan näin.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti kirjoittajan omaan analyysiin ja siteeraa vain Venäjä-kriittisiä asiantuntijoita. ”Arvostettu Venäjä-asiantuntija Mark Galeotti kirjoitti jo vuonna 2017 raportin”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi ajatusta, että länsimaisten instituutioiden kyseenalaistaminen on usein osa Venäjän hybridisodankäyntiä. Lukijalle välittyy kuva, jossa kansalaiskeskustelun kriittisyys ja vihamielinen vaikuttaminen sekoittuvat, mikä ohjaa lukijaa suhtautumaan epäilevästi instituutioiden vastustajiin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, pyrkiikö kirjoittaja vakaumuksellisena institutionalistina tietoisesti kaventamaan tilaa instituutioiden kritiikiltä leimaamalla sen osaksi Venäjän hybridisotaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä kuten 'myötäjuoksijat' ja 'iskujoukot' kuvaamaan toisinajattelijoita.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Nato laajempi kuva → Katso kirjoittajan Janne "Rysky" Riiheläinen muut analyysit →
Nato Vladimir Putin Venäjä Ukraina Euroopan unioni Mark Galeotti politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Venäjä
  • Ukraina
  • demokratia
  • Venäjän hyökkäys
  • kolumnit
  • äärioikeisto
  • äärivasemmisto
  • koronapandemia

Tiedot tästä analyysistä

Sota Ukrainassa on osa isompaa [...544 sanaa...] Nyttemmin hän on vakaumuksellinen institutionalisti._

Sisältö haettu
16.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →