Analyysi artikkelista: Nato-johtajalta suora arvio Venäjän uhkasta itäiselle Euroopalle
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi sodan jatkumisen osana arkipäiväistä uutisvirtaa ja keskittyy Ukrainan ja Naton näkökulmiin. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä aktiivisena aggressorina, jonka iskut siviilikohteisiin ovat järjestelmällisiä, kun taas Ukrainan omat iskut esitetään vastauksina tai sotilaallisesti perusteltuina.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti uutismainen, mutta lähteiden yksipuolisuus (vain Ukraina/Nato) ja latautunut kieli ('terroriteko') nostavat vinoumapisteitä. Kyseessä on kuitenkin tyypillinen sodan aikainen uutisointi, jossa vastapuolen ääni puuttuu.
Artikkeli raportoi sodan tapahtumia vallitsevan länsimaisen konsensuksen mukaisesti. Vaikka kieli on Ukrainaa tukevaa, kyseessä on uutisraportointi, jossa ei ajeta ideologista sisäpoliittista agendaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ukrainan viranomaisten näkökulma
- Naton puolustusvalmius
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Venäjän virallinen näkemys tai kommentti iskuista puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen version tapahtumista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Venäjän uhasta itäiselle Euroopalle.
Moraalinen paheksunta Venäjän iskuista siviilikohteisiin.
Termien kuten 'terroriteko' käyttö.
Sodan eskaloitumisen korostaminen.
Tunteisiin vetoaminen on tyypillistä sotauutisoinnille, jossa kuvataan kärsimystä ja uhkaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön Nato-johtajan lausuntoa.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää sisällön, mutta käyttää vahvaa termiä 'suora arvio'.
Otsikko on asiallinen raportointi Nato-johtajan lausunnosta.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli kuvaa selkeää me-ne-asetelmaa, mutta raportoi sen osana sodan todellisuutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistista rakennetta; artikkeli keskittyy viranomaistiedon välittämiseen.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjää kritisoidaan voimakkaasti, mutta sille ei ole annettu mahdollisuutta vastata syytöksiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Tapahtumat on listattu selkeästi.
- JO 10: Lähteet (Reuters, AFP, Kyiv Independent) on nimetty.
- JO 10: Lähteet on ilmoitettu asianmukaisesti.
Heikkoudet
- JO 21: Venäjän näkökulmaa tai vastinetta ei ole haettu.
- JO 21: Vastapuolen kuuleminen puuttuu kokonaan.
6 Omaperäisyys
Artikkeli koostaa uutistoimistojen ja viranomaisten tietoja, ei sisällä omaa tutkivaa journalismia.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi sodan jatkumisen osana arkipäiväistä uutisvirtaa ja keskittyy Ukrainan ja Naton näkökulmiin. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä aktiivisena aggressorina, jonka iskut siviilikohteisiin ovat järjestelmällisiä, kun taas Ukrainan omat iskut esitetään vastauksina tai sotilaallisesti perusteltuina.
Artikkelin rakenne, jossa yhdistetään Naton sotilaskomitean puheenjohtajan varoitus ja Ukrainan raportit Venäjän iskuista, vahvistaa lukijalle kuvaa eskaloituvasta tilanteesta, jossa diplomaattisille ratkaisuille ei jätetä tilaa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Venäjän toimien kuvaaminen terroriksi.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli mainitsee ohjusten määrät ja uhrien lukumäärät, jotka ovat keskeisiä sodan kulun arvioinnissa.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Ukrainan sodan ohjusiskujen määrät
- Siviiliuhrien tilastot
Suositellut lähteet
- YK
- Ukrainan viranomaiset
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →