Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjä sanoo Stubbille ei

Iltalehti Uutinen 25.5.2026
Pisteet
68
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa vastakkain presidentti Stubbin halukkuuden toimia rauhanvälittäjänä ja Venäjän ulkoministeriön jyrkän torjunnan. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä vihamielisenä toimijana, joka käyttää natsiretoriikkaa diplomaattisena aseena, kun taas Suomen johto esitetään kansainvälisesti varteenotettavana vaihtoehtona.

Uutinen Iltalehti Heikki Mulari · 25.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee Suomen presidentin roolia kansainvälisessä politiikassa ja suurvaltojen välisissä suhteissa.

60
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli käyttää latautunutta kieltä kuvatessaan Venäjän viestintää, mikä ohjaa lukijaa näkemään Venäjän kannan pelkkänä propagandana. Vaikka uutinen on rakenteellisesti tasapainoinen, sen sävy on selvästi Suomen johtoa tukeva.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli seuraa vahtikoira-periaatetta raportoidessaan kansainvälisistä suhteista. Vaikka Venäjän viestintää kritisoidaan voimakkaasti, se on linjassa länsimaisen uutisoinnin yleisen linjan kanssa eikä edusta puoluepoliittista kantaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen presidentin rooli rauhanvälittäjänä
  • Venäjän viestinnän epäluotettavuus

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus siitä, miksi Venäjä on valinnut juuri tämän hetken Stubbin kritisoimiseen, puuttuu. — Lukija ei saa syvempää ymmärrystä Venäjän diplomaattisesta strategiasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Artikkeli korostaa epäluottamusta Venäjän virallisia lausuntoja kohtaan.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'mustamaalaamaan' ja 'natsiretoriikkaa' käytetään Venäjän viestinnän kuvaamiseen.

Tunnevetoaminen on perusteltua uutisessa, joka käsittelee vihamielistä valtioiden välistä viestintää.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 38

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa kerrotaan Venäjän torjuvan Stubbin.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on suora ja informatiivinen, mutta hieman pelkistetty: "Venäjä sanoo Stubbille ei".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tilanteen neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 38/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini38
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli heijastaa Venäjän ja Suomen välistä jännitettä, mutta ei itse yllytä vastakkainasetteluun.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa ei ole merkittävää kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän kanta on esitetty Zaharovan lausuntojen kautta.

5 JSN-arvio 85/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Lähteet, kuten Tass ja Financial Times, on mainittu.
  • JO 10: Lähteet on ilmoitettu asianmukaisesti.

Heikkoudet

  • JO 11: Toimittajan oma tulkinta Venäjän viestinnästä on hyvin vahvaa.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa yhteen julkisia lausuntoja ja mediatietoja, ei sisällä uutta tutkivaa journalismia.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee suomalaista lukijaa, joka haluaa seurata presidentti Stubbin kansainvälistä profiilia ja Venäjän virallista suhtautumista Suomen johtoon.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän ulkoministeriön lausunnot ovat luonteeltaan propagandaa, eikä niitä tarvitse käsitellä diplomaattisina kannanottoina. ”Kremlin propagandalle tyypillisesti Zaharova käyttää lausunnossaan natsiretoriikkaa ja historian vääristelyä.”
Kuka saa äänen Venäjän kanta esitetään Zaharovan kautta, mutta toimittaja kommentoi sitä välittömästi propagandana, mikä heikentää Venäjän äänen uskottavuutta. ”Zaharova syyttää Stubbia vihapuheesta ja natsinostalgiasta.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli asettaa vastakkain presidentti Stubbin halukkuuden toimia rauhanvälittäjänä ja Venäjän ulkoministeriön jyrkän torjunnan. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä vihamielisenä toimijana, joka käyttää natsiretoriikkaa diplomaattisena aseena, kun taas Suomen johto esitetään kansainvälisesti varteenotettavana vaihtoehtona.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena korostaa Stubbin kansainvälistä merkitystä nostamalla hänet esiin samassa listauksessa kokeneiden eurooppalaisten valtiomiesten, kuten Merkelin ja Draghin, kanssa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Venäjän viestinnän leimaaminen propagandaksi ja natsiretoriikaksi.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Volodymyr Zelenskyi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heikki Mulari muut analyysit →
Volodymyr Zelenskyi Marija Zaharova Venäjä Alexander Stubb Sauli Niinistö politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Poliitikot
  • Puolueet
  • Valtiovalta
  • Presidentti

Tiedot tästä analyysistä

Venäjä tyrmää ajatuksen presidentti Alexander [...206 sanaa...] suhteistaan Venäjään ja erityisesti Putiniin.

Sisältö haettu
25.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →