Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Heikki Hiilamon kolumni: Jos onnellisuuskyselystä jotain voi päätellä, niin bruttokansantuote ei kerro onnesta

Yle Kolumni 8.4.2025
Pisteet
62
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Luottamus Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi Suomen sijoittumisen onnellisuusvertailun kärkeen ja käyttää sitä välineenä kyseenalaistaa talouskasvun (BKT) merkitystä hyvinvoinnin mittarina. Lukijalle välittyy kuva, jossa luottamus julkisiin instituutioihin on arvokkaampaa kuin pelkkä taloudellinen suorituskyky, ja kriittiset äänet talouskasvun hitaudesta leimataan raharikkaiden kapeakatseisuudeksi.

Kolumni Yle Heikki Hiilamo · 8.4.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja on sosiaalipolitiikan professori, joka tarkastelee aihetta akateemisesta ja yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on kolumni, jossa mielipiteellisyys on odotettua, mutta se käyttää valikoivaa lähteistystä ja henkilöityä kritiikkiä (Mikko Ayeb) vahvistaakseen omaa kehystään. Tasapainottavia ääniä ei ole, ja talouskasvun tavoittelijat leimataan 'raharikkaiksi', mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Vasen

Kehystys painottaa julkisen sektorin ja instituutioiden roolia hyvinvoinnin takaajana ja kritisoi talouskasvun tavoittelua. Tämä on linjassa pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin ja arvoliberaalin vasemmistolaisen ajattelun kanssa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hyvinvointivaltion ja julkisten instituutioiden merkitys
  • Talouskasvun (BKT) riittämättömyys hyvinvoinnin mittarina

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Talouskasvun merkitystä hyvinvoinnin rahoittamisessa ei käsitellä. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miten julkiset instituutiot rahoitetaan pitkällä aikavälillä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Luottamus Turhautuminen / pettymys
Luottamus

Luottamus julkisiin instituutioihin esitetään onnellisuuden perustana.

Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen talouskasvun tavoittelun aiheuttamaan 'kurjuuteen' ja BKT-mittarin puutteisiin.

Latautunut kieli

Käyttää termejä kuten 'sortokoneisto' ja 'raharikkaat' vastapuolen kuvaamiseen.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Naurun saarivaltion esimerkkiä käytetään varoittavana anekdoottina BKT-keskeisyydestä.

Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnille, mutta se on osittain manipuloivaa, koska se pelkistää talouskasvun tavoittelun 'raharikkaiden' etujen ajamiseksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 45

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, jossa Hiilamo argumentoi BKT:n riittämättömyyttä onnellisuuden mittarina.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small25

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen kolumnin teemasta, mutta käyttää 'jos jotain voi päätellä' -rakennetta herättämään uteliaisuutta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa kolumnin pääväitettä.

Kärjistys: 45/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini38
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo lievän vastakkainasettelun 'meidän' (hyvinvointivaltion kannattajat) ja 'raharikkaiden' välille.

Populismi: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sisältää anti-elitistisiä piirteitä, kuten 'raharikkaat' ja 'konsultointibisnes', mutta ei ole puhdasta populismia.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa esitetty kritiikki on mielipiteellistä yhteiskunnallista arviointia, ei JO 21:n mukaista kielteistä julkisuutta.

5 JSN-arvio 68/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

68
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on selkeästi erotettu faktoista kolumnin genren mukaisesti.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikolla on kate sisällössä, mutta ingressin ja tekstin välillä on lievää dramatisointia.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on toistuva, mutta Hiilamo tuo siihen sosiaalipolitiikan professorin näkökulmaa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hyvinvointivaltion puolustajia: se esittää julkisen sektorin ja instituutioiden luottamuksen onnellisuuden perustana, jolloin talouskasvun ensisijaisuutta korostava kritiikki näyttäytyy lyhytnäköisenä.
Pelissä Talouskasvun ensisijaisuus vs. hyvinvointivaltion rakenteiden säilyttäminen. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, puolustaen julkista sektoria talouskasvun tavoittelun kustannuksella.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että onnellisuusmittauksen tulos on validi ja kertoo jotain olennaista yhteiskunnan tilasta, vaikka se perustuu vain mielipidekyselyyn. ”Miksi siis Suomi nousee vertailussa kerta toisensa jälkeen ykköseksi?” Artikkeli olettaa, että julkiset instituutiot ovat onnellisuuden ensisijainen lähde. ”Onnellisuuden tärkeä taustatekijä on, että suomalaiset luottavat julkisiin instituutioihin”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Talouskasvun kritiikki henkilöidään yhteen tahoon, mikä helpottaa sen sivuuttamista. ”Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja ja konsultointibisneksessä toimiva Mikko Ayeb teki hiljan Suomen onnellisuustuloksesta erikoisen päätelmän”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää asiantuntijarooliaan auktoriteettina, kun taas vastapuolen edustaja Mikko Ayeb esitetään vain kritiikin kohteena. ”Ayebin mukaan suomalaisten onnellisuus selittää kehnoa talouskasvuamme”
Tunnelma Luottamus

Artikkeli normalisoi Suomen sijoittumisen onnellisuusvertailun kärkeen ja käyttää sitä välineenä kyseenalaistaa talouskasvun (BKT) merkitystä hyvinvoinnin mittarina. Lukijalle välittyy kuva, jossa luottamus julkisiin instituutioihin on arvokkaampaa kuin pelkkä taloudellinen suorituskyky, ja kriittiset äänet talouskasvun hitaudesta leimataan raharikkaiden kapeakatseisuudeksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli valitsee juuri Mikko Ayebin edustamaan talouskasvun tavoittelua, vaikka aiheesta käydään laajaa taloustieteellistä keskustelua. Tämä valinta saattaa palvella kirjoittajan tavoitetta kehystää talouskasvun tavoittelu 'konsultointibisneksen' ja 'raharikkaiden' etujen mukaiseksi, mikä tekee vastakkaisesta näkemyksestä helpommin torjuttavan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käyttää voimakkaita vastakkainasetteluja (esim. 'raharikkaat' vs. 'me').

Väärien vaihtoehtojen esittäminen Lieva

Esittää valinnan talouskasvun ja hyvinvoinnin välillä nollasummapelinä.

9 Tilastokytkos 71/100, 3 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini71
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
71/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli nojaa vahvasti väitteisiin onnellisuusmittauksista ja BKT:n merkityksestä, joten tilastollinen ristiintarkistus on relevanttia.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • onnellisuusvertailut
  • BKT ja hyvinvointi
  • julkinen sektori ja talouskasvu

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • OECD
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Nauru laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heikki Hiilamo muut analyysit →
Nauru Mikko Ayeb Suomi politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • hyvinvointi
  • onnellisuus
  • bruttokansantuote
  • kolumnit
  • talous
  • Heikki Hiilamo
  • Suomen talous
  • köyhyys

Tiedot tästä analyysistä

Onnellisuusmittaukset palauttavat meidät terveellisellä tavalla [...609 sanaa...] Hiilamo_ Kirjoittaja on sosiaalipolitiikan professori.

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →