← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ilmari, 47, käy kokouksissa, joista hän ei kerro edes kaikille läheisilleen: "Siinä voisi mennä monella kahvit väärään kurkkuun"

Iltalehti Reportaasi 25.1.2026
Pisteet
46
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini68
  • Grok 4.355

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini58
  • Grok 4.345

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus, Pelko Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa mystistä ja uhkaavaa kehystä tavallisesta ihmisestä, joka on radikalisoitunut. Lukijalle jää vaikutelma, että kyseessä on vaarallinen tai salainen toiminta, vaikka itse sisältö ei vielä avaa ryhmän todellista luonnetta tai tavoitteita.

Reportaasi Iltalehti Iltalehti PLUS-tilaajille Ismo Puljujärvi · 25.1.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy yksilön kokemukseen ja toimittajan subjektiiviseen havaintoon.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli käyttää vahvasti latautunutta kieltä ja mystifioivia kehyksiä. Koska kyseessä on reportaasin alku, tasapainoa ei ole vielä saavutettu, ja lukijaa ohjataan vahvasti pelon tai uteliaisuuden suuntaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan keskittyy ihmiskohtalon ja mystiikan ympärille rakentuvaan viihteelliseen kerrontaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Salaperäisyys ja uhkaavuus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Ryhmän luonne ja radikalisoitumisen määritelmä puuttuvat. — Lukija ei voi arvioida, onko kyseessä todellinen uhka vai harmiton harrastus.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 5 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Sensaatiohakuinen kieli Mystifiointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus Pelko
Uteliaisuus

Lukijaa houkutellaan selvittämään, mikä salaperäinen ryhmä on kyseessä.

Pelko

Radikalisoitumisen ja salailun korostaminen luo turvattomuuden tunnetta.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko lupaa paljastuksia ja shokeeraavaa sisältöä.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'salaperäinen' ja 'radikalisoitunut' käyttö.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kylmän tuulen ja pimeän rakennuksen kuvaus luo elokuvallista jännitystä.

Tunnevetoaminen on tietoista ja tyylilajin mukaista, tarkoituksena koukuttaa lukija jatkamaan lukemista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 85/100, kärjistys 50

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin aloitusta, vaikka ne ovatkin sensaatiohakuisia.

Klikkihoukutus: 85/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini86
  • Grok 4.385

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää tiedon pidättämistä ja vihjailua herättääkseen uteliaisuutta: 'Siinä voisi mennä monella kahvit väärään kurkkuun'.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'radikalisoitunut' ja viittaus salaisuuksiin lataavat otsikon negatiivisella ja uhkaavalla sävyllä.

Kärjistys: 50/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini42
  • Grok 4.365

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua 'meidän' (tavalliset ihmiset) ja 'heidän' (salaperäinen ryhmä) välille.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini5
  • Grok 4.315

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei selkeää kansa vs. eliitti -asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ilmari on mainittu, mutta ryhmän muiden jäsenten tai ryhmän edustajan virallista kantaa ei ole vielä kuultu.

5 JSN-arvio 58/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

58
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja havainnot on erotettu selvästi.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on vahvasti klikkihakuinen suhteessa sisältöön.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Reportaasin tyylilaji on perinteinen, mutta aihevalinta on kiinnostava.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee lukijaa, joka etsii sensaatiomaista ja mystifioivaa sisältöä. Se luo jännitystä ja uteliaisuutta, mikä hyödyttää julkaisun klikkausmääriä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ryhmän toiminta on luonteeltaan sellaista, joka aiheuttaisi negatiivisia reaktioita ulkopuolisissa. ”Siinä voisi mennä monella kahvit väärään kurkkuun” Artikkeli olettaa, että 'radikalisoituminen' on itsestäänselvästi negatiivinen tai pelottava asia. ”Yksi sen jäsenistä on toimistotyöläinen Ilmari, 47, joka on radikalisoitunut.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Ryhmän toimijuus ja luonne pidetään tarkoituksellisesti hämärän peitossa jännityksen ylläpitämiseksi. ”Suomessa toimii salaperäinen ryhmä.”
Kuka saa äänen Artikkeli keskittyy toimittajan kokemukseen ja Ilmarin mystifiointiin, eikä ryhmän muiden jäsenten tai vastapuolen ääntä ole vielä tuotu esiin. ”Pitkän viestinvaihdon jälkeen ryhmä päästi meidät kokoontumispaikalleen.”
Tunnelma Uteliaisuus, Pelko

Artikkeli rakentaa mystistä ja uhkaavaa kehystä tavallisesta ihmisestä, joka on radikalisoitunut. Lukijalle jää vaikutelma, että kyseessä on vaarallinen tai salainen toiminta, vaikka itse sisältö ei vielä avaa ryhmän todellista luonnetta tai tavoitteita.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko ryhmän 'radikalisoituminen' todellinen yhteiskunnallinen uhka vai onko artikkeli valinnut termin luomaan sensaatiota. On mahdollista, että kyseessä on harrastajaryhmä tai muu toiminta, jonka mystifiointi palvelee vain artikkelin draaman kaarta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Radikalisoitumisen ja salaperäisyyden korostaminen ilman kontekstia.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Ilmari laajempi kuva Katso kirjoittajan Ismo Puljujärvi muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kuukausi
  • Behind the scenes
  • Reportaasi
  • Yhteiskunnallinen ongelma
  • Sota
  • Politiikka
  • Puolueet
  • Poliitikot

Tiedot tästä analyysistä

Suomessa toimii salaperäinen ryhmä. Yksi [...57 sanaa...] että hän kuuluu salaperäiseen ryhmään.

Sisältö haettu
21.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →