Analyysi artikkelista: Kohupäätös kuohuttaa Helsingin lintukodossa – ”Miksi sieltä tulee ihmisiä tänne?”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli antaa äänen muutosta vastustaville asukkaille ja korostaa heidän kokemaansa turhautumista kaupungin päätöksentekoprosessia kohtaan. Vaikka päätöksentekijän ääni on mukana, lukijalle välittyy kuva yhteisöstä, joka kokee tulleensa sivuutetuksi ja jonka elinpiirin turvallisuutta tai laatua muutos uhkaa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli painottaa voimakkaasti asukkaiden kielteisiä tunteita ja vastustusta. Vaikka päätöksentekijää on haastateltu, jutun kehys ja otsikointi ohjaavat lukijaa näkemään muutoksen ongelmallisena.
Artikkeli kritisoi kaupungin päätöksentekoa ja viestintää, mikä on tyypillistä vahtikoirajournalismia. Vaikka juttu on tunteisiin vetoava, siinä ei ole selkeää ideologista vasemmisto-oikeisto-asetelmaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Asukkaiden kokema muutosvastaisuus
- Päätöksenteon avoimuuden puute
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi tilastollinen tai pedagoginen tausta sille, miksi koulurajoja muutetaan, puuttuu. — Lukija ei saa ymmärrystä päätöksen perusteista, mikä tekee vastustuksesta ainoan esitetyn näkökulman.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Asukkaiden huoli lasten koulumatkoista ja ystävyyssuhteiden katkeamisesta.
Asukkaiden turhautuminen kaupungin viestintään ja kuulemisen puutteeseen.
Otsikko käyttää kohu-sanaa ja toiseuttavaa lainausta.
Sanojen kuten 'kohupäätös' ja 'järkytys' käyttö.
Yksittäisten asukkaiden kokemukset nousevat jutun keskiöön.
Tunteisiin vetoaminen on artikkelin keskeinen keino kuvata asukkaiden kokemusta, mutta se samalla kaventaa kuvaa päätöksen taustoista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko viittaa päätökseen ja asukkaiden reaktioihin, mikä vastaa leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini74
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää sanaa 'kohupäätös' ja provokatiivista lainausta luodakseen dramatiikkaa.
Sana 'kohupäätös' ja toiseuttava kysymys 'Miksi sieltä tulee ihmisiä tänne?' lataavat otsikon voimakkaasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli nostaa esiin vastakkainasettelua asukkaiden ja kaupungin välillä, mutta ei dehumanisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, jossa asukkaat kokevat, ettei heitä kuunnella.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Nick Waltersia on haastateltu ja hän on saanut esittää oman näkemyksensä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja haastateltavien kokemukset on erotettu toimittajan kerronnasta.
- JO 7: Päätöksentekijää on haastateltu.
- JO 7: Lähteitä on käytetty ja haastateltu.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko on provokatiivinen ja käyttää toiseuttavaa lainausta, joka ei edusta koko jutun sisältöä.
- JO 21: Vaikka päätöksentekijää on kuultu, juttu on rakenteellisesti painottunut asukkaiden vastustukseen.
- JO 15: Otsikointi on harhaanjohtava ja provokatiivinen.
6 Omaperäisyys
Juttu on tyypillinen paikallinen uutinen, joka raportoi asukkaiden reaktioista päätökseen.
7 Rivien välistä
Artikkeli antaa äänen muutosta vastustaville asukkaille ja korostaa heidän kokemaansa turhautumista kaupungin päätöksentekoprosessia kohtaan. Vaikka päätöksentekijän ääni on mukana, lukijalle välittyy kuva yhteisöstä, joka kokee tulleensa sivuutetuksi ja jonka elinpiirin turvallisuutta tai laatua muutos uhkaa.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon nimenomaan provokatiivisen kysymyksen 'Miksi sieltä tulee ihmisiä tänne?', joka viittaa vahvasti toiseuttamiseen, vaikka se on vain yhden haastateltavan yksittäinen kommentti.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja tunnesanoja kuvaamaan asukkaiden reaktioita.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →