Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Latvia ja Liettua syyttivät Venäjää iskujen suunnittelemisesta Baltian maihin tai Puolaan

Maaseudun Tulevaisuus Uutinen 15.7.2026
Pisteet
49
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
62
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini38
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli välittää Baltian maiden johdon varoituksen Venäjän mahdollisista sabotaasi-iskuista infrastruktuuriin. Lukijalle jää kuva, että uhka on tiedustelutiedon perusteella vakava ja suoraan Venäjän ylimmän johdon ohjaama, vaikka itse todisteita ei artikkelissa esitetä.

Uutinen Maaseudun Tulevaisuus STT–AFP · 15.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee tilannetta Baltian maiden valtionjohdon näkökulmasta.

62
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain syyttävälle osapuolelle ilman vastapuolen kommentteja tai riippumatonta analyysia. Tämä nostaa vinoumapisteitä, vaikka kieli onkin asiallista.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaistason varoituksia turvallisuuspolitiikasta. Vaikka kehystys on Baltian maiden näkökulmaa korostava, se ei edusta ideologista vasemmisto-oikeisto-jakoa, vaan pikemminkin valtioiden välistä turvallisuusasetelmaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Baltian maiden johdon näkemys Venäjän uhasta

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Venäjän hallinnon näkökulma tai vastaus syytöksiin puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen version tapahtumista, mikä estää kokonaiskuvan muodostamisen.
  • Todistusaineisto Tiedusteluraporttien sisältöä tai todisteita väitteiden tueksi ei avata. — Väitteiden vakavuuden vuoksi lukijalle jää epäselväksi, mihin konkreettiseen tietoon varoitukset perustuvat.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Varoitus infrastruktuuriin kohdistuvista iskuista herättää huolta turvallisuudesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Uutinen rakentuu suoran uhan ja konfliktin ympärille.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu raportoituihin turvallisuusuhkiin, mikä on uutisaiheen luonteen huomioiden odotettavaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 48

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Latvia ja Liettua syyttivät Venäjää iskujen suunnittelemisesta Baltian maihin tai Puolaan".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi syytöksistä neutraalisti ilman latautuneita adjektiiveja.

Kärjistys: 48/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini48
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli kuvaa jännitteistä suhdetta Venäjän ja Baltian maiden välillä, mikä luo me-vs-ne-asetelman, mutta ei käytä dehumanisoivaa kieltä.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini3
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa, vaan keskittyy valtioiden väliseen turvallisuuspolitiikkaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa ei ole kuultu, vaikka se on syytösten kohteena.

5 JSN-arvio 60/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan raportoimalla presidenttien puheet sitaatteina.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä Venäjän hallintoa ei ole pyydetty kommentoimaan vakavia syytöksiä.
  • JO 21: Vastapuolen kuuleminen on laiminlyöty.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kyseessä on STT-AFP:n uutiskooste, joka toistaa yleisesti saatavilla olevaa tiedotetta.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Baltian maiden turvallisuuspoliittista viestintää, jossa Venäjän uhka esitetään konkreettisena ja välittömänä, mikä tukee alueen maiden pyrkimystä tiiviimpään puolustusyhteistyöhön ja kansainväliseen huomioon.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Baltian maiden presidenttien tiedusteluraportteihin perustuvat varoitukset ovat sellaisenaan luotettavia ja faktuaalisia. ”Latvian ja Liettuan presidentit varoittivat asiasta tiedusteluraporttien perusteella.”
Kuka saa äänen Äänessä ovat yksinomaan Baltian maiden presidentit, joiden näkemykset Venäjän aikeista muodostavat jutun rungon. ”Tiedostustilaisuudessa puhuneet Latvian ja Liettuan presidentit varoittivat asiasta”
Tunnelma Huoli

Artikkeli välittää Baltian maiden johdon varoituksen Venäjän mahdollisista sabotaasi-iskuista infrastruktuuriin. Lukijalle jää kuva, että uhka on tiedustelutiedon perusteella vakava ja suoraan Venäjän ylimmän johdon ohjaama, vaikka itse todisteita ei artikkelissa esitetä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei mainita Venäjän mahdollista reaktiota tai vastinetta näihin vakaviin syytöksiin, mikä jättää uutisen yksipuoliseksi tiedotteen toistamiseksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Eurooppa laajempi kuva → Katso kirjoittajan STT–AFP muut analyysit →
Eurooppa Ulkomaat Latvia Vladimir Putin Venäjä Gitanas Nauseda politiikka Liettua

Tiedot tästä analyysistä

Latvian ja Liettuan presidentit varoittivat [...58 sanaa...] Vladimir Putiniin ja tämän lähipiiriin.

Sisältö haettu
17.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →