Analyysi artikkelista: Ylen uutispäätoimittaja teki rikosilmoituksen – Näin kävi
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi julkisuuden henkilöiden yksityiselämän uutisoinnin vallankäyttöön vedoten. Lukijalle välittyy kuva, että verovaroin rahoitetun median johtajien kohdalla yksityisyyden suoja on merkittävästi kapeampi kuin muilla, ja että provosoiva uutisointityyli on hyväksyttävää sananvapauden nimissä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli nojaa vahvasti syyttäjän perusteluihin, mikä antaa uutisoinnille yksipuolisen painotuksen. Vaikka sävy on raportoiva, asianomistajan näkökulman puuttuminen ja syyttäjän argumenttien korostaminen ohjaavat lukijaa hyväksymään Seiskan toiminnan laillisuuden.
Artikkeli raportoi viranomaispäätöksen ja sen perustelut. Vaikka kehystys on Seiskan toimintaa puolustava, se perustuu syyttäjän lausuntoon eikä kirjoittajan omaan ideologiseen valintaan. Selkeää poliittista suuntaa ei välity.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Syyttäjän näkemys sananvapauden laajuudesta
- Vallankäyttäjän yksityisyyden suojan kaventuminen
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Asianomistajan (Riikka Räisänen) näkemys rikosilmoituksen perusteista ja syyttäjän päätöksestä puuttuu. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miksi rikosilmoitus alun perin tehtiin ja miten asianomistaja kokee syyttäjän päätöksen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Syyttäjän asiallinen ja juridinen perustelu luo vaikutelman objektiivisesta tilanteesta.
Sanojen 'värikäs, raflaava ja jopa provosoiva' käyttö kuvaamaan Seiskan tyyliä pehmentää lehden toimintaa.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja keskittyy juridisen päätöksen välittämiseen, mutta sanavalinnat Seiskan tyylin kuvauksessa ovat hieman puolustavia.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön ydintä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta jättää lopputuloksen hieman avoimeksi houkutellakseen lukemaan.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtuman ytimen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli on asiallinen, eikä sisällä me/ne-asetelmaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistista kehystystä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Riikka Räisänen on jutun kohde, mutta häntä ei ole kuultu. Hän olisi voinut kommentoida syyttäjän päätöksen vaikutuksia tai jatkotoimenpiteitä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla syyttäjän päätös.
- JO 11: Tosiasiat (päätös) ja syyttäjän mielipiteet (perustelut) on erotettu toisistaan.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; asianomistajaa ei ole haastateltu tai hänen näkemystään rikosilmoituksen perusteista ei ole kysytty.
6 Omaperäisyys
Uutinen perustuu pitkälti muiden lähteiden (Uuno.fi) ja syyttäjän tiedotteen varaan.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi julkisuuden henkilöiden yksityiselämän uutisoinnin vallankäyttöön vedoten. Lukijalle välittyy kuva, että verovaroin rahoitetun median johtajien kohdalla yksityisyyden suoja on merkittävästi kapeampi kuin muilla, ja että provosoiva uutisointityyli on hyväksyttävää sananvapauden nimissä.
Herää kysymys, miksi uutisessa ei ole haastateltu asianomistajaa tai tämän edustajaa, vaikka kyse on ollut merkittävästä rikosilmoituksesta ja yksityisyyden suojan rajauksesta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Syyttäjän lausuntoa käytetään ainoana totuutena asiassa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →