← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ylen uutispäätoimittaja teki rikosilmoituksen – Näin kävi

Iltalehti Uutinen 21.8.2026
Pisteet
62
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi julkisuuden henkilöiden yksityiselämän uutisoinnin vallankäyttöön vedoten. Lukijalle välittyy kuva, että verovaroin rahoitetun median johtajien kohdalla yksityisyyden suoja on merkittävästi kapeampi kuin muilla, ja että provosoiva uutisointityyli on hyväksyttävää sananvapauden nimissä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli rakentuu täysin syyttäjän virallisen päätöksen ja sen perustelujen varaan.

58
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti syyttäjän perusteluihin, mikä antaa uutisoinnille yksipuolisen painotuksen. Vaikka sävy on raportoiva, asianomistajan näkökulman puuttuminen ja syyttäjän argumenttien korostaminen ohjaavat lukijaa hyväksymään Seiskan toiminnan laillisuuden.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaispäätöksen ja sen perustelut. Vaikka kehystys on Seiskan toimintaa puolustava, se perustuu syyttäjän lausuntoon eikä kirjoittajan omaan ideologiseen valintaan. Selkeää poliittista suuntaa ei välity.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Syyttäjän näkemys sananvapauden laajuudesta
  • Vallankäyttäjän yksityisyyden suojan kaventuminen

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Asianomistajan (Riikka Räisänen) näkemys rikosilmoituksen perusteista ja syyttäjän päätöksestä puuttuu. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miksi rikosilmoitus alun perin tehtiin ja miten asianomistaja kokee syyttäjän päätöksen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Syyttäjän asiallinen ja juridinen perustelu luo vaikutelman objektiivisesta tilanteesta.

Latautunut kieli

Sanojen 'värikäs, raflaava ja jopa provosoiva' käyttö kuvaamaan Seiskan tyyliä pehmentää lehden toimintaa.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja keskittyy juridisen päätöksen välittämiseen, mutta sanavalinnat Seiskan tyylin kuvauksessa ovat hieman puolustavia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 34/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön ydintä.

Klikkihoukutus: 34/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta jättää lopputuloksen hieman avoimeksi houkutellakseen lukemaan.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtuman ytimen.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli on asiallinen, eikä sisällä me/ne-asetelmaa.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista kehystystä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Riikka Räisänen on jutun kohde, mutta häntä ei ole kuultu. Hän olisi voinut kommentoida syyttäjän päätöksen vaikutuksia tai jatkotoimenpiteitä.

5 JSN-arvio 60/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla syyttäjän päätös.
  • JO 11: Tosiasiat (päätös) ja syyttäjän mielipiteet (perustelut) on erotettu toisistaan.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; asianomistajaa ei ole haastateltu tai hänen näkemystään rikosilmoituksen perusteista ei ole kysytty.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu pitkälti muiden lähteiden (Uuno.fi) ja syyttäjän tiedotteen varaan.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Seiska-lehteä ja sananvapauden laajan tulkinnan kannattajia, sillä syyttäjän perustelut oikeuttavat julkisuuden henkilöiden yksityiselämän ruotimisen vallankäyttöön vedoten.
Pelissä Yksityiselämän suoja vs. julkisen vallankäyttäjän läpinäkyvyys. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen syyttäjän näkemystä siitä, miksi uutisointi oli sallittua.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Ylen uutispäätoimittajan parisuhde on yhteiskunnallisesti merkittävä vallankäytön kysymys. ”verovaroin rahoitetun Yleisradion uutispäätoimittaja on merkittävä vallankäyttäjä, jonka toiminnasta voi uutisoida”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Syyttäjän rooli korostuu päätöksentekijänä, kun taas Seiskan toimintatapaa kuvataan passiivisesti sananvapauden piiriin kuuluvana. ”asiasta kertominen kuulunut sananvapauden piiriin, syyttäjä katsoo”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen syyttäjälle, joka perustelee Seiskan toiminnan laillisuutta, kun taas asianomistajan (Räisänen) omaa näkemystä ei kuulla. ”Erikoissyyttäjän mukaan verovaroin rahoitetun Yleisradion uutispäätoimittaja on merkittävä vallankäyttäjä”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi julkisuuden henkilöiden yksityiselämän uutisoinnin vallankäyttöön vedoten. Lukijalle välittyy kuva, että verovaroin rahoitetun median johtajien kohdalla yksityisyyden suoja on merkittävästi kapeampi kuin muilla, ja että provosoiva uutisointityyli on hyväksyttävää sananvapauden nimissä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi uutisessa ei ole haastateltu asianomistajaa tai tämän edustajaa, vaikka kyse on ollut merkittävästä rikosilmoituksesta ja yksityisyyden suojan rajauksesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Syyttäjän lausuntoa käytetään ainoana totuutena asiassa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Seiska laajempi kuva Katso kirjoittajan Eevi Karvinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Laki oikeus ja rikos
  • Rikos
  • Media (Viestintä)
  • Rikoksen teko
  • Sähköinen media

Tiedot tästä analyysistä

Syyttäjän mukaan Seiska-lehden uutisjutut Ylen [...164 sanaa...] miesystäväänsä. Asiasta kertoi ensin Uuno.fi-sivusto.

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →