Analyysi artikkelista: Yle: Lohduton ilmiö ruokajonossa – Tampereella ryhdyttiin toimiin
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- Mistral Small30
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- Mistral Small85
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ruoka-avun tarpeen kasvun ja nälän näkymisen katukuvassa. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnallisesta hätätilasta, jossa perusravinnon saanti on muuttunut epävarmaksi, samalla kun järjestöjen ja kaupungin toiminta esitetään välttämättömänä ratkaisuna.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään myötätuntoinen ja keskittyy auttamistyön kuvaamiseen. Vinouma on lievää, sillä se painottaa järjestöjen näkökulmaa ja inhimillistä kärsimystä ilman vastakkaisia näkökulmia tai laajempaa yhteiskunnallista kontekstia.
Artikkeli käsittelee sosiaalista hätää ja järjestöjen toimintaa. Se ei aja selkeää ideologista linjaa, vaan keskittyy kuvaamaan käytännön toimia auttamiseksi. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi sosiaalisesta ongelmasta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ruoka-avun tarpeen kasvu
- Järjestöjen aktiivinen auttamistyö
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus köyhyyden syistä puuttuu. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi ruoka-avun tarve on kasvanut juuri nyt.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Nälkäisten ihmisten kuvaaminen herättää empatiaa.
Ruoka-avun tarpeen kasvu luo huolta yhteiskunnan tilasta.
90-vuotiaan Auli Turusen haastattelu inhimillistää tilanteen.
Majlundin kuvaus nälkäisistä ihmisistä syömässä banaania heti jonossa.
Tunteisiin vetoaminen on tässä yhteydessä tyypillistä inhimillistävää journalismia, joka pyrkii tekemään tilastollisesta ilmiöstä konkreettisen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa kerrotaan Tampereen ruoka-avun uusista toimista.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- Mistral Small60
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko käyttää tunnepitoista ilmaisua 'lohduton ilmiö' houkutellakseen lukijaa.
Otsikko on asiallinen, vaikka 'lohduton' onkin tunteisiin vetoava adjektiivi.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- Mistral Small10
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua tai polarisoivaa kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- Mistral Small5
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli on asiallinen raportti, eikä se rakenna kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja havainnot on erotettu selkeästi faktoista.
- JO 10: Lähteet (SPR) on nimetty ja heidän roolinsa on selkeä.
- JO 7: Lähteet on tarkistettu ja attribuutio on kunnossa.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen ei ole tarpeen, mutta laajemman yhteiskunnallisen näkökulman puute heikentää kokonaiskuvaa.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen järjestövetoinen uutisjuttu.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ruoka-avun tarpeen kasvun ja nälän näkymisen katukuvassa. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnallisesta hätätilasta, jossa perusravinnon saanti on muuttunut epävarmaksi, samalla kun järjestöjen ja kaupungin toiminta esitetään välttämättömänä ratkaisuna.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy nimenomaan nälän välittömään näkymiseen ruokajonossa sen sijaan, että se taustoittaisi laajemmin niitä rakenteellisia tekijöitä, jotka ovat johtaneet ruoka-avun tarpeen kasvuun Tampereella.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli mainitsee ruoka-avun tarpeen kasvun, mutta ei tarjoa tilastollista näyttöä ilmiön laajuudesta.
Hyödylliset tilastoaiheet
- ruoka-avun tarpeen kehitys Suomessa
Suositellut lähteet
- THL
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →