Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Presidentti Niinistö ehdottaa keskusteluyhteyttä Venäjälle – näin vastataan eduskunnasta

Ilta-Sanomat Uutinen 8.8.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
15
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • Mistral Small15
  • GPT-5.4 Mini18

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • Mistral Small95
  • GPT-5.4 Mini90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi keskusteluyhteyden avaamisen Venäjään, vaikka se asettaa sille tiukkoja ehtoja kuten Euroopan puolustusvoiman kasvattamisen. Lukijalle välittyy kuva, jossa presidentti Niinistö toimii Euroopan tason diplomaattisena sillanrakentajana, ja poliittinen keskustelu siirtyy pohtimaan 'miten' eikä 'pitäisikö'.

Uutinen Ilta-Sanomat Otto Rantanen · 8.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta valiokuntien puheenjohtajien ja presidentin näkökulmasta, mikä painottaa asiantuntijatiedon merkitystä.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan tasapainoinen, sillä se antaa tilaa sekä aloitteen tukijalle että kriittisemmälle näkökulmalle. Vinouma on matala, ja se rajoittuu lähinnä Niinistön roolin korostamiseen 'Putin-kuiskaajana'.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee ulkopoliittista aihetta asiallisesti ja antaa äänen eri puolueiden edustajille. Ideologista suuntaa ei välity, vaan kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi ajankohtaisesta poliittisesta avauksesta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Presidentti Niinistön aloitteen merkittävyys
  • Euroopan puolustuksen vahvistamisen välttämättömyys

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa realismiin korostamalla puolustuksen vahvistamista ja diplomaattisia realiteetteja.

Latautunut kieli

Sana 'Putin-kuiskaaja' on latautunut, mutta se esitetään lainausmerkeissä.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja perusteltua aiheen vakavuuden vuoksi.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small10
  • GPT-5.4 Mini8

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtuman ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small5
  • GPT-5.4 Mini12

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä me-ne-asetelmaa, vaan raportoi asiallisesti eri näkemyksistä.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small0
  • GPT-5.4 Mini2

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä Johannes Koskinen että Heikki Autto ovat saaneet laajat puheenvuorot.

4 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Artikkelissa on käytetty useita lähteitä.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja valiokuntien puheenjohtajia on kuultu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi ajankohtaisesta uutisesta tavanomaisella tavalla.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee ulkopoliittisesta keskustelusta kiinnostuneita ja niitä, jotka seuraavat presidentti Niinistön roolia kansainvälisessä diplomatiassa. Se kehystää Niinistön aloitteen varteenotettavana avauksena, mikä vahvistaa presidentin asemaa kokeneena valtiomiehenä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että keskusteluyhteys Venäjään on tavoiteltava asia, kunhan tietyt ehdot täyttyvät. ”Miten keskusteluyhteys Venäjään voitaisiin käytännössä avata?”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen kahdelle valiokunnan puheenjohtajalle, jotka edustavat eri näkökulmia: Koskinen tukee vuoropuhelua, Autto painottaa voimapolitiikkaa. ”Johannes Koskinen (sd) sanoo, että perinteisesti Ukrainan sodan kaltaisten pitkittyneiden sotien ratkaisemiseen tarvitaan keskusteluyhteyksiä monella tasolla.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi keskusteluyhteyden avaamisen Venäjään, vaikka se asettaa sille tiukkoja ehtoja kuten Euroopan puolustusvoiman kasvattamisen. Lukijalle välittyy kuva, jossa presidentti Niinistö toimii Euroopan tason diplomaattisena sillanrakentajana, ja poliittinen keskustelu siirtyy pohtimaan 'miten' eikä 'pitäisikö'.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin presidentti Alexander Stubbin nimen jutun lopussa; se voi viitata toimitukselliseen pyrkimykseen osoittaa, että kyseessä on jatkuva ja laajempi valtiollinen linja, eikä vain yksittäisen presidentin aloite.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Eurooppa laajempi kuva → Katso kirjoittajan Otto Rantanen muut analyysit →
Eurooppa Donald Trump Johannes Koskinen Vladimir Putin Heikki Autto Venäjä Ukraina Alexander Stubb Sauli Niinistö politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tuntevat poliitikot [...449 sanaa...] eri tahoilla tehdä, Koskinen summaa.

Sisältö haettu
8.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →