Analyysi artikkelista: Asiantuntija lyö Petteri Orpolle neuvot tiskiin: tee nyt näin
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini54
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää pääministeri Petteri Orpon viestintästrategian epäonnistuneeksi ja tarjoaa asiantuntijan suulla ratkaisumallin, joka siirtää huomion poliittisesta substanssista viestinnälliseen hallintaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen kriisi on ensisijaisesti viestintäongelma, jonka ratkaiseminen vaatii avoimempaa tiedottamista, ei välttämättä poliittisten päätösten uudelleenarviointia.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli nojaa vahvasti yhden asiantuntijan näkemykseen, mikä ohjaa lukijaa näkemään poliittisen tilanteen viestinnällisenä epäonnistumisena. Vaikka artikkeli raportoi tapahtumista, asiantuntijan valinta ja hänen neuvonsa hallitsevat narratiivia.
Artikkeli kritisoi hallituksen viestintää, mutta tekee sen kriisiviestinnän asiantuntijan kautta, ei suoraan poliittisesta ideologiasta käsin. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen tarkastelu, jossa arvioidaan vallankäyttäjän toimintatapoja, ei poliittista suuntaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kriisiviestinnän asiantuntijan näkemys viestinnän tärkeydestä
- Poliittisen kriisin määrittely viestintäongelmana
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen edustajien näkökulmaa viestintästrategiaan ei ole haettu. — Lukija saa vain yhden näkökulman siitä, miten kriisiä tulisi hoitaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli siitä, että kohu seuraa pääministeriä vaaleihin asti.
Epäluottamus hallituksen tapaa hoitaa viestintää.
Sanojen kuten 'perunakellari' ja 'soppa' käyttö luo mielikuvaa hallituksen passiivisuudesta.
Kohu ja oppositio esitetään jatkuvana paineena hallitukselle.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy kriisiviestinnän analyysiin, jossa korostetaan maineen hallintaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa asiantuntija antaa neuvoja pääministerille.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko lupaa asiantuntijan ratkaisun, mikä on tyypillinen tapa herättää kiinnostusta.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli raportoi poliittisesta kohusta, mutta ei itse polarisoi voimakkaasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini6
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa viitataan 'tavallisiin ihmisiin', mutta kirjoittaja ei käytä populistista kehystä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeriä tai hänen esikuntaansa ei ole kuultu asiantuntijan kritiikkiin liittyen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet asiantuntijalta on erotettu selvästi.
- JO 7: Artikkeli taustoittaa hankkeen vaiheita.
- JO 11: Asiantuntijan näkemykset on selvästi merkitty.
Heikkoudet
- JO 21: Hallituksen edustajien suoraa vastinetta asiantuntijan kritiikkiin ei ole haettu.
- JO 21: Kritiikin kohdetta ei ole kuultu samassa yhteydessä.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on tyypillinen asiantuntijakommentti uutisaiheesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää pääministeri Petteri Orpon viestintästrategian epäonnistuneeksi ja tarjoaa asiantuntijan suulla ratkaisumallin, joka siirtää huomion poliittisesta substanssista viestinnälliseen hallintaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen kriisi on ensisijaisesti viestintäongelma, jonka ratkaiseminen vaatii avoimempaa tiedottamista, ei välttämättä poliittisten päätösten uudelleenarviointia.
Herää kysymys, miksi artikkelissa korostetaan nimenomaan kriisiviestinnän asiantuntijan roolia poliittisen analyysin sijaan; tämä voi kertoa median pyrkimyksestä selittää monimutkaista poliittista prosessia helpommin lähestyttävän viestintäkehyksen kautta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Kriisiviestinnän asiantuntijan mielipiteitä käytetään totuudenomaisina ohjeina.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →