Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Lapset | Adhd-lääkkeitä käyttää jo joka yhdeksäs alakouluikäinen poika

Helsingin Sanomat Uutinen 19.3.2026
Pisteet
73
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi adhd-lääkityksen yleistymistä esittämällä sen tilastollisena kehityskulkuna ilman syvempää analyysia lääkityksen syistä tai mahdollisista riskeistä. Lukijalle välittyy kuva, että lääkityksen kasvu on hallittu ja ennakoitavissa oleva ilmiö, vaikka taustalla olevia yhteiskunnallisia tekijöitä tai diagnoosikriteerien muutoksia ei avata.

Uutinen Helsingin Sanomat Tuuli Rantasalo · 19.3.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli katsoo aihetta Kelan tutkijoiden ja tilastojen kautta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja faktapohjainen, mutta se on vinoutunut lähteiden yksipuolisuuden vuoksi. Se nojaa vain Kelan tiedotteeseen, mikä rajoittaa aiheen monipuolista tarkastelua.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on puhtaasti tilastollinen raportti, eikä se ota kantaa poliittisiin kysymyksiin tai ohjaa lukijaa ideologisesti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kelan tutkijoiden näkemys lääkityksen kasvun jatkumisesta

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus lääkityksen yleistymisen syistä puuttuu. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi adhd-lääkitys on yleistynyt niin voimakkaasti.
  • Vastakkainen näkökulma Muiden asiantuntijoiden tai kriittisten näkökulmien puuttuminen. — Yksipuolinen lähdevalinta antaa kapean kuvan aiheesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli ei käytä tunnevetoamista, vaan keskittyy tilastolliseen raportointiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti: "Adhd-lääkkeitä käyttää jo joka yhdeksäs alakouluikäinen poika".

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali: "Adhd-lääkkeitä käyttää jo joka yhdeksäs alakouluikäinen poika".

Kärjistys: 0/100

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastollinen raportti, jossa ei ole kritiikin tai puolustuksen kohteena olevaa yksittäistä tahoa.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktiat ja tilastot on erotettu mielipiteistä.
  • JO 7: Tiedot perustuvat viralliseen tutkimuslähteeseen (Kela).
  • JO 10: Lähteet on ilmoitettu selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu, koska muita kuin Kelan asiantuntijoita ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on lähes suora referaatti Kelan tiedotteesta.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee terveydenhuollon päättäjiä ja vanhempia tarjoamalla tilastollista tietoa adhd-lääkityksen yleistymisestä, mikä auttaa hahmottamaan ilmiön laajuutta ja yhteiskunnallista painoarvoa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että lääkityksen kasvu on ensisijaisesti tilastollinen ilmiö, joka vaatii lähinnä seurantaa. ”Tutkijat arvioivat, että adhd-lääkkeitä käyttävien osuus tulee kasvamaan vielä muutaman vuoden ajan ennen tasaantumista.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa yksinomaan Kelan tutkijoiden näkemyksiin ja tiedotteeseen. ”Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori sanoo tiedotteessa.”

Artikkeli normalisoi adhd-lääkityksen yleistymistä esittämällä sen tilastollisena kehityskulkuna ilman syvempää analyysia lääkityksen syistä tai mahdollisista riskeistä. Lukijalle välittyy kuva, että lääkityksen kasvu on hallittu ja ennakoitavissa oleva ilmiö, vaikka taustalla olevia yhteiskunnallisia tekijöitä tai diagnoosikriteerien muutoksia ei avata.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtäkään ulkopuolista asiantuntijaa tai lääkäriä, joka voisi arvioida lääkityksen yleistymisen syitä tai seurauksia kriittisesti. Tämä tekee jutusta lähes suoran referaatin Kelan tiedotteesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 100/100, 2 tilastoaihetta
100/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu täysin tilastollisten väittämien varaan, joten niiden ristiintarkistus on välttämätöntä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • adhd-lääkityksen yleistyminen Suomessa
  • adhd-diagnoosien kehitys

Suositellut lähteet

  • Kela
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Suomi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Tuuli Rantasalo muut analyysit →
Suomi Heini Kari Miika Vuori terveys Kela
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Suomi

Tiedot tästä analyysistä

Adhd-lääkkeiden käyttö jatkaa kasvuaan Suomessa. [...244 sanaa...] ja 8 prosenttiin nuorista naisista.

Sisältö haettu
30.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →