← Etusivu

Analyysi artikkelista: Poikkeuksellinen tilanne Norjassa ohi

Iltalehti Uutinen 8.10.2026
Pisteet
88
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
4
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna2
  • Mistral Small10
  • TypeSafe Jev3

Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
98
  • Gemini 3.1 Flash Lite98
  • GPT-5.6 Luna96
  • Mistral Small98

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma – Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli on neutraali ja faktapohjainen uutinen. Siinä ei ole havaittavissa vinoumaa tai pyrkimystä ohjata lukijan mielipidettä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli raportoi yleisesti merkittävästä turvallisuustilanteesta kansalaisten näkökulmasta.

4
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja faktapohjainen uutinen. Siinä ei ole havaittavissa vinoumaa tai pyrkimystä ohjata lukijan mielipidettä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee teknistä häiriötä ja viranomaisten toimintaa ilman ideologista kehystä tai poliittista latausta.

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja informatiivinen, eikä se pyri vetoamaan tunteisiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 5/100, kärjistys 1

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja informatiivinen.

Kärjistys: 1/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna1
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on uutinen teknisestä häiriöstä, ei kritiikkiä kohdistava juttu.

4 JSN-arvio 98/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

98
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 10: Alkuperäinen lähde (NRK, Aftenposten, Yle) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on uutiskooste muista lähteistä, mikä on tyypillistä nopeassa uutisoinnissa.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätös junien pysäyttämisestä on tehty turvallisuussyistä, mutta tarkkaa päättäjää ei nimetä. ”Kaikki maan junat päätettiin pysäyttää turvallisuussyistä”
Kuka saa äänen Telenorin viestintäpäällikkö saa äänen teknisen syyn poissulkemiseksi. ”Telenorin viestintäpäällikkö Anders Krokan kertoi aiemmin NRK:lle, ettei vaikuta siltä, että kyse olisi hakkeroinnista tai kyberhyökkäyksestä.”
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ulkomaat laajempi kuva → Katso kirjoittajan Helmi Henell muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Liikenne ja kuljetus
  • Tietojenkäsittely- ja informaatioteknologia
  • Maaliikenne
  • Turvallisuus
  • Teknologia (Yleistä)

Tiedot tästä analyysistä

Norjan junaliikenne oli pysähdyksissä, eivätkä [...158 sanaa...] Norjassa torstaina. EPA / AOP

Sisältö haettu
10.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella