Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kelan kriisi | Lasse Lehtosen asemaa puitiin etäkokouksessa, jonka yhtenä syynä oli etätyökohu

Helsingin Sanomat Uutinen 27.11.2025
Pisteet
65
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Kelan sisäisestä kriisikokouksesta neutraalisti, mutta valitsee kehykseksi kokousjärjestelyt ja puheenjohtajan lausunnon rakentavuudesta. Lukijalle välittyy kuva hallitusta tilanteesta, vaikka itse kohun syyt ja seuraukset jäävät pintapuolisiksi.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Marko Junkkari · 27.11.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Näkökulma on vahvasti hallinnollinen, keskittyen kokouksen kulkuun ja viralliseen lausuntoon.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta keskittyy vain viralliseen tiedotukseen. Vinouma on vähäinen ja johtuu lähinnä rajatusta tiedonsaannista.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaistapahtuman ilman ideologista kehystystä. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi, jossa ei oteta kantaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Virallinen hallinnollinen näkökulma

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Etätyökohun tarkempi sisältö ja syyt jäävät mainitsematta. — Lukija ei ymmärrä, miksi ylimääräinen kokous oli tarpeen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva tiedonanto

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on asiallinen ja raportoiva, eikä käytä tunnevetoamista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'kriisi'-sanaa dramatisointiin.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaava.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua tekstissä.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi kokouksen kulkua, ei kohdistu suoraan yksittäiseen henkilöön kriittisesti.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
  • JO 7: Tapahtumien raportointi on asiallista.

Heikkoudet

  • JO 14: Raportointi on hyvin rajallista ja kaipaisi taustoitusta.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kyseessä on perusluonteinen uutispäivitys, joka ei sisällä uutta analyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Kelan hallintoa ja valtuutettuja, sillä se keskittyy prosessiin ja rakentavaan keskusteluun, jättäen itse kohun substanssin ja työntekijöiden näkökulman taka-alalle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että etätyökohu on riittävästi tunnettu tausta, jota ei tarvitse avata. ”jonka yhtenä syynä oli etätyökohu”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden vastuu kohun synnystä häivytetään passiiviseen ilmaisuun. ”jossa käsiteltiin Kelan lähityön linjauksista ja johtamisesta noussutta kohua”
Kuka saa äänen Vain valtuutettujen puheenjohtaja pääsee ääneen, mikä antaa virallisen näkökulman. ”valtuutettujen puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen kertoi, että kokouksessa käyty keskustelu oli ollut rakentavaa.”

Artikkeli raportoi Kelan sisäisestä kriisikokouksesta neutraalisti, mutta valitsee kehykseksi kokousjärjestelyt ja puheenjohtajan lausunnon rakentavuudesta. Lukijalle välittyy kuva hallitusta tilanteesta, vaikka itse kohun syyt ja seuraukset jäävät pintapuolisiksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko etäkokouksen valinta (Teams) ironinen tai merkityksellinen yksityiskohta suhteessa etätyökohuun, mutta artikkeli ei tätä yhteyttä eksplisiittisesti analysoi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen työelämä laajempi kuva → Katso kirjoittajan Marko Junkkari muut analyysit →
työelämä Kela Mira Nieminen politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kelan valtuutetut kokoontuivat torstaiaamuna. Kelan [...31 sanaa...] käyty keskustelu oli ollut rakentavaa.

Sisältö haettu
14.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →