Analyysi artikkelista: Valtiovarainministeriössäkin yllätyttiin: ”Erinomainen uutinen Suomen taloudelle”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli pyrkii kääntämään Suomen talouskeskustelun suunnan negatiivisesta positiiviseen. Vaikka työttömyys on yhä korkealla, painopiste siirretään bruttokansantuotteen kasvuun ja oletukseen siitä, että talouden "näkymätön jarru" oli vain tilastollinen harha.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään myönteinen ja painottaa talouskasvua, mutta se sisältää myös varauksia, kuten maininnat ennakkotietojen epävarmuudesta ja korkeasta työttömyydestä. Vinouma on lievä ja johtuu ensisijaisesti yhden lähteen korostamisesta.
Artikkeli raportoi virkamiehen näkemyksiä talousluvuista. Vaikka sävy on optimistinen, se ei aja selkeää ideologista agendaa, vaan käsittelee talousdataa ja sen tulkintaa. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi talouden tilasta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Talouskasvun merkitys ja positiivinen käänne
- Aiemman synkän talouskuvan kyseenalaistaminen
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi analyysi siitä, miten talouskasvu jakautuu eri toimialoille, puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, onko kasvu laajapohjaista vai vain yksittäisten tekijöiden tulosta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli luo toiveikkuutta talouden käänteestä.
Virkamies muistuttaa ennakkotietojen epävarmuudesta.
Talouskasvun merkitystä korostetaan.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu virkamiehen omiin ilmaisuihin, ei toimittajan omaan dramatisointiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa virkamies iloitsee talousluvuista.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää sitaattia luomaan positiivista jännitettä: ”Erinomainen uutinen Suomen taloudelle”.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa uutisen pääsisällön.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi ketään, vaan raportoi talousluvuista.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja tulkinnat on selvästi erotettu faktoista.
- JO 10: Lähteet (Tilastokeskus) on mainittu.
- JO 7: Tilastokeskuksen tiedot on tuotu esiin.
Heikkoudet
- JO 12: Artikkelin näkökulma on hyvin kapea, koska se nojaa vain yhteen lähteeseen.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu viralliseen tilastotietoon ja virkamiehen haastatteluun, mikä on tyypillistä uutisointia.
7 Rivien välistä
Artikkeli pyrkii kääntämään Suomen talouskeskustelun suunnan negatiivisesta positiiviseen. Vaikka työttömyys on yhä korkealla, painopiste siirretään bruttokansantuotteen kasvuun ja oletukseen siitä, että talouden "näkymätön jarru" oli vain tilastollinen harha. Lukijalle välittyy viesti, että talouden suunta on kääntymässä, mikä luo toiveikkuutta hallituksen budjettiriihen alla.
Herää kysymys, onko artikkelin ajoitus ja positiivinen sävy kytköksissä lähestyvään budjettiriiheen, jotta hallituksen talouspolitiikalle saataisiin myönteistä taustatukea.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini88
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli perustuu suoraan Tilastokeskuksen ennakkotietoihin, joiden tarkistaminen virallisesta lähteestä on keskeistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Suomen bruttokansantuotteen kehitys 2024-2025
- työllisyysasteen kehitys Suomessa
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →