Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kahnaukset mielenosoituksissa selittävät ison osan ääriliikkeiden väkivallasta – Poliisi: "Provosoivat toisiaan huutelemalla ja kuvaamalla"

Yle Uutinen 14.2.2020
Pisteet
65
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi poliittisia väkivaltatilanteita kuvaamalla niitä lähinnä mielenosoittajien välisenä provosoitumisena, ei suunnitelmallisena toimintana. Lukijalle välittyy kuva, jossa äärivasemmiston ja äärioikeiston väkivalta rinnastetaan toisiinsa, vaikka niiden taustat ja tavoitteet eroavat.

Uutinen Yle Veli-Pekka Hämäläinen · 14.2.2020 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa lähes täysin poliisin ja sisäministeriön näkökulmaan.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli luottaa vahvasti poliisin näkökulmaan ja käyttää laajaa ekstremismi-määritelmää, joka rinnastaa väkivallan ja kansalaistottelemattomuuden. Tämä kehystys ohjaa lukijaa näkemään poliittisen aktivismin uhkana.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on pyritty pitämään tasapainoisena antamalla tilaa poliisin analyysille, mutta valittu kehys (ekstremismi-käsitteen laajentaminen) taipuu viranomaisnäkökulmaan, joka on luonteeltaan konservatiivinen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliisin näkemys väkivallan luonteesta
  • Ekstremismin laaja määrittely

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Mielenosoittajien tai aktivistien näkökulmaa heidän toiminnastaan ei ole kuultu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan aktivismista, kun se luokitellaan ekstremismiksi ilman vastapuolen selitystä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli yhteiskunnallisten jännitteiden kasvusta.

Konflikti- tai kriisikehys

Mielenosoitusten ja vastamielenosoitusten välinen konflikti on jutun keskiössä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu poliisin arvioon yhteiskunnallisesta tilanteesta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää sitaattia dramatisointiin.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin sisältöä.

Kärjistys: 30/100

Artikkeli kuvaa vastakkainasettelua, mutta ei itse polarisoi kieltään.

Populismi: 20/100

Ei merkittävää populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Greenpeacen aktivistit mainitaan, mutta heitä ei ole haastateltu.

5 JSN-arvio 60/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Poliisin tilastoja on käytetty lähteenä.
  • JO 10: Lähteet on nimetty.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastapuolen eli mielenosoittajien ääni jää kuulematta.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, kun aktivisteja kritisoidaan ekstremisteiksi.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu poliisin antamiin tuoreisiin tilastoihin, mikä antaa sille uutisarvoa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliisin toimintaa ja sisäministeriön viranomaisnäkökulmaa: väkivalta kehystetään yksilöiden hallitsemattomaksi provosoitumiseksi, mikä siirtää huomion pois aatteellisesta radikalisoitumisesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliisin luokittelu 'ekstremistiseksi rikokseksi' on itsestäänselvä ja neutraali tapa käsitellä rikoksia. ”Helsingin poliisi avasi Ylelle tuoreita rikosjuttuja, jotka se on luokitellut ekstremistisiksi.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Väkivallan tekijöiden vastuu häivytetään kuvaamalla tilanteita passiivisina provosoitumisina. ”Kyse on yleensä tilanteista, joissa osapuolet provosoivat toisiaan kuvaamalla tai huutelemalla, ja joillakin yksilöillä pinna niin sanotusti pettää.”
Kuka saa äänen Poliisin ääni hallitsee artikkelia, kun taas mielenosoittajien tai muiden osapuolten näkemyksiä ei kuulla. ”Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taposen mielestä suuntaus ei ole kuitenkaan näkynyt lisääntyneenä väkivaltana.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi poliittisia väkivaltatilanteita kuvaamalla niitä lähinnä mielenosoittajien välisenä provosoitumisena, ei suunnitelmallisena toimintana. Lukijalle välittyy kuva, jossa äärivasemmiston ja äärioikeiston väkivalta rinnastetaan toisiinsa, vaikka niiden taustat ja tavoitteet eroavat. Samalla poliisin tilastointitapa, jossa jopa rauhanomainen kansalaistottelemattomuus luokitellaan ekstremismiksi, jää kyseenalaistamatta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin ilmastomielenosoituksen 'ekstremismin' esimerkkinä, vaikka haastateltava poliisi itse pitää sitä lievänä. Tämä voi luoda lukijalle mielikuvan, että ympäristöaktivismi on rinnastettavissa väkivaltaisiin ääriliikkeisiin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Ekstremismi-termin käyttö hyvin laajasti, mukaan lukien kansalaistottelemattomuus.

9 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu poliisin tilastoihin, joiden luotettavuutta ja luokittelua on syytä arvioida.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • ekstremistiset rikokset Helsingissä 2019
  • poliittinen väkivalta mielenosoituksissa

Suositellut lähteet

  • Poliisi
  • Sisäministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Greenpeace laajempi kuva → Katso kirjoittajan Veli-Pekka Hämäläinen muut analyysit →
Greenpeace sisäministeriö Rikos Jari Taponen Tarja Mankkinen politiikka Helsingin poliisi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • ääriliikkeet
  • kotimaa
  • Helsingin poliisilaitos
  • väkivalta
  • poliisi
  • äärivasemmisto
  • Suomi
  • Helsinki

Tiedot tästä analyysistä

Helsingin poliisi avasi Ylelle tuoreita [...863 sanaa...] riitä torjumaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaa.

Sisältö haettu
16.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →