Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ranskan pahoinpitelyskandaali tihenee – Macronilta vaaditaan kannanottoa, sisäministeri kuulusteltavaksi

Ilta-Sanomat Uutinen 22.7.2018
Pisteet
49
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
42
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli keskittyy opposition vaatimuksiin ja skandaalin poliittisiin seurauksiin, jättäen presidentti Macronin toiminnan ja hallinnon sisäiset prosessit taustalle. Lukijalle välittyy kuva kriisiytyvästä tilanteesta, jossa presidentin vaikeneminen nähdään poliittisena riskinä.

Uutinen Ilta-Sanomat STT / IS - Samuli Launonen · 22.7.2018 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee hallinnon toimintaa kriittisestä, oppositiota painottavasta näkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli painottaa oppositiopoliitikkojen kriittisiä ääniä ilman hallinnon vastapainoa. Yksipuolinen lähteistys ja skandaalihakuinen kehystys nostavat vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittista kriisiä ja opposition kritiikkiä, mutta ei aja selkeää ideologista linjaa. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen uutisointi, jossa hallinnon epäselvyyksiä nostetaan esiin, mutta tasapainottavan äänen puute kallistaa raportointia kriittiseen suuntaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Opposition vaatimukset Macronin vastuusta
  • Skandaalin vertaaminen historiallisiin kriiseihin

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallinnon tai presidentin kanslian vastine tai selitys tapahtuneelle puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen kriisistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Paheksunta / viha
Turhautuminen / pettymys

Opposition turhautuminen Macronin vaikenemiseen.

Paheksunta / viha

Moraalinen paheksunta Benallan väkivaltaista toimintaa kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'skandaali' ja 'retuutti' käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Poliittinen vastakkainasettelu hallinnon ja opposition välillä.

Tunnevetoaminen on tyypillistä poliittiselle uutisoinnille, jossa skandaaleja käsitellään. Se on perusteltua tapahtumien vakavuuden vuoksi, mutta hallinnon äänen puuttuminen tekee siitä yksipuolisen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 58/100, kärjistys 50

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 58/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää vahvaa sanaa 'skandaali' ja luo kiireen tuntua.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'skandaali' lataa otsikon negatiivisesti.

Kärjistys: 50/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini48
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Poliittinen vastakkainasettelu on selkeä, mutta ei dehumanisoivaa.

Populismi: 12/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, mutta se on siteerattujen poliitikkojen ääni, ei kirjoittajan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Presidentti Macronia tai hallinnon edustajia ei ole kuultu, vaikka heitä kritisoidaan voimakkaasti.

5 JSN-arvio 42/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

42
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys raportoida tapahtumien kulku.
  • JO 15: Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; hallinnon tai Macronin kantaa ei ole esitetty.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu STT:n ja muiden medioiden raportointiin, ei sisällä uutta omaa tutkimusta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee oppositiopoliitikkoja, jotka pyrkivät hyödyntämään skandaalia presidentin uskottavuuden horjuttamiseen.
Pelissä Poliittinen vastuuvelvollisuus vs. hallinnon toimintakyky. Juttu käsittelee pääosin edellistä, keskittyen opposition kritiikkiin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Benallan toiminta on suoraan kytkettävissä presidentin vastuuseen. ”Benalla-skandaalista tulee Macron-skandaali”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Sisäministerin tiedon ja vastuun suhde esitetään epäsuorasti lehtitietojen kautta. ”sisäministeri Gerard Collomb, joka lehtitietojen mukaan tiesi Benallan mielenosoituksissa käyttämästä väkivallasta”
Kuka saa äänen Opposition edustajat saavat suoran äänen, kun taas hallinnon edustajien näkökulma puuttuu. ”Jos Macron ei anna asiasta selvitystä, Benalla-skandaalista tulee Macron-skandaali, Le Pen twiittasi.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli keskittyy opposition vaatimuksiin ja skandaalin poliittisiin seurauksiin, jättäen presidentti Macronin toiminnan ja hallinnon sisäiset prosessit taustalle. Lukijalle välittyy kuva kriisiytyvästä tilanteesta, jossa presidentin vaikeneminen nähdään poliittisena riskinä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi hallinnon tai presidentin kanslian virallista kantaa tai selitystä ei ole haettu, vaikka skandaali on edennyt oikeuskäsittelyyn asti.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Skandaali-sanan toistuva käyttö.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ranska laajempi kuva → Katso kirjoittajan STT / IS - Samuli Launonen muut analyysit →
Ranska Gerard Collomb Marine Le Pen Emmanuel Macron Ulkomaat Jean-Luc Melenchon politiikka Alexandre Benalla
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Muun muassa äärioikeistolaisen Kansallisen liittouman [...177 sanaa...] poliisi. Benallaa kuulustellaan oikeudessa sunnuntaina.

Sisältö haettu
14.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →