Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Media | Ylen kohuttuja sensitiivisyyslukijoita käytetään muutaman kerran vuodessa

Helsingin Sanomat Uutinen 5.7.2024
Pisteet
67
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
40
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Ylen vastineen yhtiöön kohdistuneeseen kritiikkiin. Lukijalle välittyy kuva, jossa Yle pyrkii normalisoimaan sensitiivisyyslukijoiden käytön ja moniäänisyyspalkkiot osana normaalia journalistista kehitystyötä, samalla kun kritiikki kehystetään ulkopuolisten tahojen esittämiksi väitteiksi.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Ilkka Mattila · 5.7.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee Ylen sisäisiä prosesseja ja niiden suhdetta journalistisiin periaatteisiin.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan tasapainoinen uutinen, mutta Ylen ääni on dominoiva, koska se saa vastata kritiikkiin suoraan. Kritiikki on referoitu toisen median kautta, mikä vaimentaa sen painoarvoa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi kiistan osapuolet asiallisesti. Vaikka Ylen näkökulma on vahvasti edustettuna, kyseessä on vahtikoira-asetelma, jossa media raportoi julkisen palvelun yhtiön toiminnasta ilman selkeää ideologista ohjausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ylen näkökulma ja puolustautuminen

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi keskustelu journalistisista periaatteista ja moniäänisyydestä jää pintapuoliseksi. — Lukija ei saa riittävää taustaa ymmärtääkseen, miksi aihe on herättänyt niin paljon keskustelua.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli pyrkii asialliseen ja faktoihin perustuvaan sävyyn.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli rakentuu Ylen ja sitä kritisoivien tahojen välisen jännitteen ympärille.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja sävy on uutismainen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin ja leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää sanaa 'kohuttuja' luodakseen jännitettä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvailee jutun aiheen neutraalisti.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli raportoi kiistaa neutraalisti ilman me/ne-asetelmaa.

Populismi: 20/100

Ei populistista kehystä; artikkeli käsittelee instituutioiden välistä kiistaa.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin esittäjät (Iltalehti, Sanna Ukkola) on mainittu, mutta heidän näkemyksiään ei ole kuultu suoraan tässä jutussa.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla Ylen vastine.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu kritiikin esittäjien osalta, heidät on referoitu vain toisen median kautta.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusraportointia aiemmin uutisoidusta aiheesta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Yleisradiota, sillä se antaa yhtiölle mahdollisuuden vastata julkiseen kritiikkiin ja oikaista käsityksiä toiminnastaan omilla ehdoillaan.
Pelissä Journalistinen riippumattomuus vs. yhdenvertaisuustavoitteiden integrointi toimitustyöhön. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa Ylen puolustautumista kritiikkiä vastaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että moniäänisyyden tavoittelu on Ylen strateginen valinta, jota on tarpeen puolustaa. ”Yle kiistää väitteet, joiden mukaan sen monimuotoisuuslinjaukset olisivat journalististen periaatteiden vastaisia.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Ylen toimijuus korostuu vastaajana, kun taas kritiikin esittäjät jäävät passiivisempaan rooliin. ”Yle kiistää väitteet”
Kuka saa äänen Yle saa esittää oman näkemyksensä suoraan, kun taas kritiikki referoidaan toisen median kautta. ”Yle kiistää väitteet, joiden mukaan sen monimuotoisuuslinjaukset olisivat journalististen periaatteiden vastaisia.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli raportoi Ylen vastineen yhtiöön kohdistuneeseen kritiikkiin. Lukijalle välittyy kuva, jossa Yle pyrkii normalisoimaan sensitiivisyyslukijoiden käytön ja moniäänisyyspalkkiot osana normaalia journalistista kehitystyötä, samalla kun kritiikki kehystetään ulkopuolisten tahojen esittämiksi väitteiksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko Ylen 'moniäänisyys' ja 'sensitiivisyys' terminologiana tarkoituksellisesti valittu pehmentämään kritiikkiä, joka koskee poliittista ohjailua toimitustyössä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Iltalehti laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ilkka Mattila muut analyysit →
Iltalehti Yle Sanna Ukkola työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kulttuuri

Tiedot tästä analyysistä

Yle kiistää väitteet journalististen periaatteiden [...113 sanaa...] vaatimus journalistisen työn periaatteiden ohi.

Sisältö haettu
20.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →