Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Onko median, tutkijoiden ja perussuomalaisten suhde vinoutunut? Päätoimittajat ja tutkijat tyrmäävät tuoreen kirjan väitteet jopa provokatiivisina

Yle Uutinen 30.9.2021
Pisteet
61
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini54
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa vastakkain tutkija Markku Jokisipilän väitteet median ja akatemian puolueellisuudesta sekä haastateltujen asiantuntijoiden vastaukset. Lukijalle välittyy kuva, jossa Jokisipilän kirja nähdään pikemminkin poliittisena puheenvuorona kuin neutraalina tutkimuksena, ja jossa haastatellut asiantuntijat puolustavat journalistisia ja tieteellisiä käytäntöjä perussuomalaisten kritiikkiä vastaan.

Uutinen Yle · 30.9.2021 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti haastateltujen päätoimittajien ja tutkijoiden asiantuntijamielipiteisiin.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti painottunut haastateltujen asiantuntijoiden näkökulmaan. Vaikka Jokisipilän väitteet esitetään, artikkeli kehystää ne toistuvasti provokatiivisiksi tai tieteellisesti heikoiksi, mikä ohjaa lukijan tulkintaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli edustaa vahtikoira-asetelmaa, jossa media ja tutkijat puolustavat omaa rooliaan ja toimintatapojaan. Vaikka kritiikki kohdistuu perussuomalaisiin ja Jokisipilään, kyseessä on journalistinen puolustautuminen, ei selkeä ideologinen vasemmisto-oikeisto-asetelma.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Median ja tutkijoiden puolustautuminen
  • Jokisipilän kirjan tieteellisen pohjan kyseenalaistaminen

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Kirjan laajempaa sisältöä tai perusteluja ei avata syvällisesti. — Lukija ei saa riittävää kuvaa kirjan argumentaatiosta, jotta voisi muodostaa oman mielipiteensä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus Turhautuminen / pettymys
Epäluottamus

Artikkeli herättää epäluottamusta Jokisipilän kirjan tieteellistä uskottavuutta kohtaan.

Turhautuminen / pettymys

Asiantuntijoiden vastaukset heijastavat turhautumista jatkuvaan kritiikkiin mediaa ja tutkijoita kohtaan.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'tyrmäävät', 'provokatiivinen' ja 'uhriutuva' käytetään kuvaamaan kritiikkiä.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli rakentuu täysin vastakkainasettelun ympärille.

Tunnevetoaminen on osittain manipuloivaa, sillä se pyrkii mitätöimään kritiikin leimaamalla sen 'provokatiiviseksi' tai 'uhriutuvaksi' sen sijaan, että keskusteltaisiin itse substanssista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 50

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa päätoimittajat ja tutkijat kritisoivat Jokisipilän väitteitä.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää kysymysmuotoa houkutellakseen lukijan aiheen pariin.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'tyrmäävät' on voimakas ja latautunut ilmaisu, joka korostaa konfliktia.

Kärjistys: 50/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini48
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käsittelee polarisoitunutta aihetta, mutta raportoi asiantuntijoiden vastaukset asiallisesti.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käsittelee populismi-aihetta, mutta ei itse käytä populistista kieltä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Markku Jokisipilää ei ole haastateltu vastaamaan asiantuntijoiden kritiikkiin, vaikka hänen kirjansa on kritiikin keskiössä.

5 JSN-arvio 75/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Artikkeli on haastatellut useita eri tahoja ja asiantuntijoita.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on pyritty erottamaan toisistaan.
  • JO 7: Lähteiden monipuolisuus haastatteluissa.

Heikkoudet

  • JO 21: Vaikka Jokisipilän väitteet on esitetty, artikkeli on rakenteellisesti hyvin puolustuskannalla.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on ajankohtainen uutisointi tuoreesta kirjasta, mutta sen lähestymistapa on perinteinen vastinejournalismi.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee median ja akateemisen yhteisön edustajia, sillä se antaa heille tilan kumota heihin kohdistetut syytökset puolueellisuudesta ja samalla kyseenalaistaa kirjan tieteellisen uskottavuuden.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että haastateltujen päätoimittajien ja tutkijoiden näkemykset edustavat objektiivista totuutta suhteessa Jokisipilän väitteisiin. ”Ylen haastattelemat päätoimittajat ja politiikan tutkijat eivät allekirjoita Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän väitteitä”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa laajan tilan median ja akatemian edustajille vastata kritiikkiin, kun taas Jokisipilän näkemykset esitetään pääosin referoituina väitteinä. ”Yle haastatteli kolmea päätoimittajaa ja kahta tutkijaa Jokisipilän esittämistä väitteistä.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli asettaa vastakkain tutkija Markku Jokisipilän väitteet median ja akatemian puolueellisuudesta sekä haastateltujen asiantuntijoiden vastaukset. Lukijalle välittyy kuva, jossa Jokisipilän kirja nähdään pikemminkin poliittisena puheenvuorona kuin neutraalina tutkimuksena, ja jossa haastatellut asiantuntijat puolustavat journalistisia ja tieteellisiä käytäntöjä perussuomalaisten kritiikkiä vastaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli on rakennettu nimenomaan Jokisipilän väitteiden kumoamisen ympärille sen sijaan, että se tarjoaisi laajemman analyysin kirjan sisällöstä. Tämä asetelma voi vahvistaa lukijan kokemusta siitä, että media ja tutkijat toimivat yhtenäisenä rintamana perussuomalaisia vastaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Kritiikin leimaaminen provokatiiviseksi tai uhriutuvaksi.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Kaius Niemi laajempi kuva →
Kaius Niemi Jouko Jokinen Johanna Vuorelma Emilia Palonen Jussi Halla-aho Perttu Kauppinen politiikka Markku Jokisipilä Riikka Purra
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Perussuomalaiset
  • Iltalehti
  • Helsingin Sanomat
  • Perttu Kauppinen
  • Kaius Niemi
  • populismi
  • Markku Jokisipilä
  • politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä [...1153 sanaa...] perussuomalaisten diskurssia kyseenalaistamatta sitä lainkaan.

Sisältö haettu
8.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →