← Etusivu

Analyysi artikkelista: Emilia Kujalan kolumni: Työuupumus selittyy heikoilla työoloilla, ei yksilön heikkoudella

Yle Kolumni 13.4.2023
Pisteet
81
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
25
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini88
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kolumni haastaa vallitsevan tavan käsitellä työuupumusta yksilön ongelmana ja esittää sen sijaan, että kyseessä on rakenteellinen vika työelämässä. Lukijalle välittyy viesti, että uupumus on seurausta huonoista työoloista ja resurssipulasta, eikä työntekijän omasta riittämättömyydestä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja tarkastelee aihetta sekä psykoterapeutin että entisen uupuneen työntekijän näkökulmasta.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on mielipidekirjoitus, joten tietty subjektiivisuus on genren mukaista. Kirjoittaja perustelee näkemyksensä tutkimustiedolla, mikä pitää vinouman maltillisena.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja kritisoi työelämän rakenteita, mikä on yleinen vahtikoira-asetelma. Ideologista suuntaa ei välity, vaan kyse on työhyvinvoinnin tarkastelusta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työuupumuksen rakenteelliset syyt
  • Työnantajan vastuu työoloista

Puolustetut tahot

  • Työntekijät

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Työnantajien näkökulma resurssien riittävyyteen puuttuu. — Lukija saa vain työntekijän näkökulman, eikä ymmärrä työnantajien kohtaamia haasteita.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli nuorten aikuisten ja työntekijöiden jaksamisesta.

Realismi

Asiallinen sävy, joka vetoaa työelämän realiteetteihin.

Latautunut kieli

Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'rikkinäinen työelämä'.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Kirjoittajan oma kokemus loppuunpalamisesta toimii esimerkkinä.

Tunnevetoaminen on perusteltua kolumnin genren ja aiheen vakavuuden vuoksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin pääväitettä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin pääväitteen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa kolumnin teemaa ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei polarisoi, vaan pyrkii rakentavaan keskusteluun.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa kirjoittaja esittää oman näkemyksensä, ei uutinen tai kritiikki, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 90/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — kolumni on selkeästi merkitty mielipidetekstiksi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen ja käsitelty usein, mutta kirjoittajan yhdistelmä asiantuntijuutta ja henkilökohtaista kokemusta tuo siihen oman sävyn.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee työntekijöitä ja työelämän rakenteellista kritiikkiä esittäviä tahoja, siirtämällä vastuun yksilön jaksamisesta työnantajille ja yhteiskunnalle.
Pelissä Yksilön vastuu omasta jaksamisesta vs. työnantajan vastuu työoloista. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen rakenteellisia tekijöitä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että työuupumus on ensisijaisesti rakenteellinen ongelma, eikä kyseenalaista tätä oletusta. ”Rikkinäinen työelämä ei muutu muuksi yksilöitä korjaamalla.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Työnantajien tai päättäjien vastuu häivytetään passiivilla tai yleisillä ilmauksilla. ”Työntekijä lähetetään sairauslomalle”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää asiantuntijoita tukemaan omaa näkemystään rakenteellisesta ongelmasta. ”Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen huomauttaa, että vaikka nuori ikä, naissukupuoli ja matala koulutustaso ovat yhteydessä työuupumukseen, suurin riskitekijä on epäsuotuisat työolot.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Kolumni haastaa vallitsevan tavan käsitellä työuupumusta yksilön ongelmana ja esittää sen sijaan, että kyseessä on rakenteellinen vika työelämässä. Lukijalle välittyy viesti, että uupumus on seurausta huonoista työoloista ja resurssipulasta, eikä työntekijän omasta riittämättömyydestä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kolumnin valinta nostaa esiin juuri nämä tutkimukset ja toimijahahmot tarkoituksellinen tapa vahvistaa kirjoittajan omaa ammatillista ja henkilökohtaista kokemusta työuupumuksesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 80/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini79
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli nojaa vahvasti Työterveyslaitoksen tutkimustuloksiin, joiden paikkansapitävyys on keskeistä argumentin kannalta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • työuupumuksen yleisyys Suomessa
  • työuupumuksen riskitekijät eri koulutustasoilla

Suositellut lähteet

  • Työterveyslaitos
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Janne Kaltiainen laajempi kuva Katso kirjoittajan Emilia Kujala muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • työelämä
  • työuupumus
  • uupumus
  • Työterveyslaitos
  • kolumnit
  • Työturvallisuus ja -terveys
  • mielenterveys
  • työntekijät

Tiedot tästä analyysistä

Tsemppilauseet eivät auta, jos omat [...587 sanaa...] keskustella 14.4. kello 23.00 saakka._

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →