← Etusivu

Analyysi artikkelista: Vihapuhe-nimittely on yritys tappaa punavihreään eliittiin kohdistettu kritiikki, sanoo kirjailija Jarkko Tontti

Yle Haastattelu 23.4.2023
Pisteet
66
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli antaa laajan tilan Jarkko Tontin kritiikille nykyistä kirjallisuus- ja kulttuurikenttää kohtaan, jota hän kuvaa sisäänpäinkääntyneeksi ja poliittisesti ohjatuksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa perinteiset arvot ja sananvapaus ovat uhattuina 'moraalipoliisien' ja 'sensitiivisyyslukijoiden' toimesta, vaikka artikkelissa onkin mukana vastapuolen näkökulmia edustavia mainintoja.

Haastattelu Yle Artikkeli on yli 3 vuotta vanha Pauliina Grym · 23.4.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee aihetta kirjailija Jarkko Tontin henkilökohtaisen kokemuksen ja mielipiteiden kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on haastattelu, joten mielipiteellisyys on odotettua. Kuitenkin artikkelin kehystys, joka nostaa Tontin kritiikin keskiöön ja käyttää latautuneita termejä, kallistaa painotusta. Vastapainoa on tuotu mukaan lyhyesti, mutta Tontin ääni dominoi.

Poliittinen kehystys Oikea

Artikkeli antaa laajan tilan oikeistolaiselle/arvokonservatiiviselle kritiikille nykyistä kulttuurikeskustelua kohtaan. Vaikka kyseessä on haastattelu, kehystys ja valitut esimerkit (kuten 'woke-ideologia' ja 'punavihreä eliitti') ohjaavat lukijaa kohti tätä maailmankuvaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sananvapauden puolustaminen 'woke-ideologiaa' vastaan
  • Kritiikki sensitiivisyyslukijoita kohtaan
  • Huoli kirjallisuuden yksipuolistumisesta

Kritisoidut tahot

  • Woke-ideologia
  • Sensitiivisyyslukijat
  • Punavihreä eliitti

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus sensitiivisyyslukijoiden käytön tarpeellisuudesta puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi kustantamot ovat päätyneet käyttämään sensitiivisyyslukijoita.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Huoli
Turhautuminen / pettymys

Tontin turhautuminen nykyiseen kulttuurikeskusteluun ja 'vihapuhehysteriaan'.

Huoli

Huoli sananvapauden tilasta ja kirjallisuuden laadun heikkenemisestä.

Latautunut kieli

Termit kuten 'punavihreä eliitti', 'moraalipoliisit' ja 'vihapuhehysteria' lataavat tekstiä.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Tontin kokemukset lukiovierailusta ja keskustelut nuorten kanssa toimivat esimerkkeinä laajemmista ilmiöistä.

Tunnevetoaminen on tyypillistä haastattelugenrelle, jossa haastateltavan henkilökohtaiset mielipiteet ja tunteet ovat keskiössä. Se ei ole manipuloivaa, mutta se on selkeästi Tontin näkökulmaa korostavaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä ja haastateltavan esittämiä näkemyksiä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää haastateltavan pääväitteen: 'Vihapuhe-nimittely on yritys tappaa punavihreään eliittiin kohdistettu kritiikki, sanoo kirjailija Jarkko Tontti'.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää latautuneita termejä kuten 'punavihreä eliitti', mikä asettaa haastateltavan vastakkainasetteluun tietyn poliittisen ryhmän kanssa.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli käsittelee polarisoituneita aiheita, mutta raportoi haastateltavan mielipiteet neutraalisti.

Populismi: 50/100

Artikkelissa on populistisia piirteitä, kuten 'eliitin' ja 'tavallisen ihmisen' vastakkainasettelu.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Jarkko Tontti on haastattelun päähenkilö ja saa esittää näkemyksensä laajasti.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on selvästi erotettu haastateltavan näkemyksiksi.
  • JO 7: Haastattelussa on tuotu esiin myös vastakkaisia näkemyksiä (esim. nuorten kommentit).
  • JO 11: Toimittaja on selvästi erottanut haastateltavan mielipiteet faktoista.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on provokatiivinen ja käyttää latautunutta kieltä.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Haastattelu on ajankohtainen ja tuo esiin kirjailijan henkilökohtaisia näkemyksiä, jotka eivät ole pelkkää uutistoistoa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee kirjailija Jarkko Tonttia ja hänen edustamaansa sananvapauden puolustamisen diskurssia, jossa nykyistä kulttuurikeskustelua kritisoidaan 'woke-ideologiasta' ja 'vihapuhehysteriasta'.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että nykyinen keskustelu vihapuheesta on luonteeltaan 'hysteriaa', jota käytetään poliittisena työkaluna. ”Elämme vihapuhehysterian aikaa” Artikkeli olettaa, että 'woke-ideologia' on yhtenäinen ja haitallinen voima kirjallisuudessa. ”erityisesti rasismin, syrjinnän ja muun yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden torjuntaan keskittyvä poliittisesti valveutunut woke-ideologia pitää sisällään maagista ajattelua”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Kustannusalan toimijoiden vastuu sensitiivisyyslukijoiden käytöstä häivytetään yleistävällä ilmaisulla. ”Monet kustantamot ovat ottaneet käyttöön sensitiivisyyslukijat.”
Kuka saa äänen Jarkko Tontti saa hallitsevan äänen, kun taas kritisoituja tahoja (kuten sensitiivisyyslukijoita tai poliittisesti valveutuneita) käsitellään pääosin Tontin referaattien kautta. ”Tontin mukaan vihapuhe on peitesana sille, että joku on eri mieltä punavihreän poliitikon, toimittajan, taiteilijan tai tutkijan kanssa.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli antaa laajan tilan Jarkko Tontin kritiikille nykyistä kirjallisuus- ja kulttuurikenttää kohtaan, jota hän kuvaa sisäänpäinkääntyneeksi ja poliittisesti ohjatuksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa perinteiset arvot ja sananvapaus ovat uhattuina 'moraalipoliisien' ja 'sensitiivisyyslukijoiden' toimesta, vaikka artikkelissa onkin mukana vastapuolen näkökulmia edustavia mainintoja.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan vihreiden kansanedustajan Bella Forsgrenin sensitiivisyyslukijana, vaikka jutun lopussa mainitaan WSOY:n käyttävän yleensä Setaa. Tämä valinta korostaa Tontin kritiikkiä poliittisesta ennakkosensuurista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja, leimaavia termejä kuvaamaan vastapuolta.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen JK Rowling laajempi kuva Katso kirjoittajan Pauliina Grym muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • kulttuuri
  • sensuuri
  • kirjallisuus
  • Jarkko Tontti
  • kirjailijat
  • sananvapaus
  • vihapuhe
  • runoilijat

Tiedot tästä analyysistä

Kulttuurivieras Jarkko Tontti väittää, että [...1374 sanaa...] huonointa on tietysti huono viihde.

Sisältö haettu
15.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →