Analyysi artikkelista: Valtaosa suomalaisista kokee alisuoriutuvansa töissä – Tämä ikäryhmä loistaa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.6 Luna85
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta, että työntekijän optimaalinen suoriutuminen on ensisijaisesti johtamiskysymys. Lukijalle välittyy kuva, jossa työntekijän kokema alisuoriutuminen on merkki organisaation epäonnistumisesta, ei välttämättä työntekijän omasta kyvykkyydestä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on asiallinen ja raportoiva. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että kyselyn tilaaja (LähiTapiola) saa määritellä tulosten tulkinnan ja ratkaisut.
Artikkeli käsittelee työelämän ilmiötä neutraalisti. Siinä ei ole ideologista kehystä, ja se keskittyy johtamisen ja jaksamisen yleisiin kysymyksiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Johtamisen merkitys työntekijän suoriutumisessa
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa järkeen ja työelämän realiteetteihin.
Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiallinen, eikä se pyri manipuloimaan tunteita.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'loistaa'-sanaa houkuttelevana elementtinä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin pääaiheen.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on kyselytutkimuksen raportointia, ei kritiikkiä yksittäistä tahoa kohtaan.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen kyselytulosten kautta.
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijan tulkinnat on erotettu kyselyn faktoista.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu suoraan tiedotteeseen ja kyselytutkimukseen, mikä on tyypillistä uutisoinnille.
6 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta, että työntekijän optimaalinen suoriutuminen on ensisijaisesti johtamiskysymys. Lukijalle välittyy kuva, jossa työntekijän kokema alisuoriutuminen on merkki organisaation epäonnistumisesta, ei välttämättä työntekijän omasta kyvykkyydestä.
7 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu keskeisesti kyselytutkimuksen tilastollisiin lukuihin.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- työelämän suoriutuminen Suomessa 2026
Suositellut lähteet
- LähiTapiola
- Tilastokeskus
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →