← Etusivu

Analyysi artikkelista: Antti Lindtman lupasi perua yhteisöveron alennuksen – asiantuntija kertoo, mitä se tarkoittaisi

Ilta-Sanomat Uutinen 26.5.2026
Pisteet
83
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa vastakkain hallituksen veronalennuspolitiikan ja opposition lupauksen sen perumisesta, mutta painottaa asiantuntijoiden ja elinkeinoelämän kautta veronalennusten myönteisiä dynaamisia vaikutuksia. Lukijalle välittyy kuva, jossa veronalennusten peruminen näyttäytyy investointien kannalta riskialttiina ja epävarmana toimena, vaikka artikkelissa mainitaan myös VATT:n tutkimus, joka kyseenalaistaa veronalennusten suoran investointivaikutuksen.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten arvioihin talouspolitiikasta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin tasapainoinen ja antaa äänen eri näkökulmille. Vinouma on lievä ja ilmenee lähinnä siinä, miten Etlan argumentaatio veronalennusten hyödyistä on sijoitettu jutun loppuun vahvistamaan veronalennusmyönteistä kehystä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee aihetta taloustieteellisestä näkökulmasta ja antaa tilaa sekä veronalennuksia puoltaville että niitä epäileville asiantuntijoille. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaan artikkeli pysyy asiallisena.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Veronalennusten myönteiset dynaamiset vaikutukset
  • Investointien ennakoitavuuden tärkeys

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa taloudellisiin realiteetteihin ja investointien ennakoitavuuteen.

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja analyyttinen, eikä se käytä tunnevetoamista.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen jännitteen lupauksen ja asiantuntijan arvion välillä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aiheen neutraalisti.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli on asiallinen ja analyyttinen.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on talouspoliittinen analyysi, ei kohdistu yksittäiseen henkilöön tai tahoon, joka vaatisi vastinetta.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Artikkeli käyttää useita asiantuntijalähteitä.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja asiantuntijoita kuultu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa hyvin olemassa olevaa tietoa ja asiantuntijalausuntoja ajankohtaisesta aiheesta.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee talouspoliittisesta keskustelusta kiinnostuneita, mutta kehystys nostaa esiin yritysten investointien ennakoitavuuden ja verokilpailun merkityksen, mikä tukee elinkeinoelämän argumentaatiota veronalennusten puolesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että veropolitiikan ennakoitavuus on itseisarvoisesti tärkeää investoinneille. ”Yritysten näkökulmasta lupaukset veronalennuksista ja toiset lupaukset veronalennusten peruuttamisista ovat huono viesti siinä mielessä, että ristikkäisyydessään ne aiheuttavat epävarmuutta”
Kuka saa äänen Asiantuntija Juha Tervala saa laajan puheenvuoron, jossa hän punnitsee molempia puolia, mutta painottaa investointien herkkyyttä. ”Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Juha Tervala sanoo Ilta-Sanomille.” Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen näkemys veronalennusten hyödyistä esitetään artikkelin lopussa vahvana vastapainona. ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) kuitenkin näkee, että yhteisöveron alentaminen kuuluu nopeimmin vaikuttaviin kasvutoimiin”
Tunnelma Realismi

Artikkeli asettaa vastakkain hallituksen veronalennuspolitiikan ja opposition lupauksen sen perumisesta, mutta painottaa asiantuntijoiden ja elinkeinoelämän kautta veronalennusten myönteisiä dynaamisia vaikutuksia. Lukijalle välittyy kuva, jossa veronalennusten peruminen näyttäytyy investointien kannalta riskialttiina ja epävarmana toimena, vaikka artikkelissa mainitaan myös VATT:n tutkimus, joka kyseenalaistaa veronalennusten suoran investointivaikutuksen.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli antaa paljon tilaa veronalennusten puolustajille, ja vaikka VATT:n kriittisempi tutkimus mainitaan, se jää loppupuolella Etlan dynaamisia vaikutuksia korostavan argumentaation varjoon. Tämä voi jättää lukijalle vaikutelman, että veronalennusten peruminen on taloudellisesti epäviisasta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee veronalennusten taloudellisia vaikutuksia, joita voidaan arvioida tilastollisen datan avulla.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • yhteisöveron vaikutus investointeihin
  • Suomen julkisen talouden alijäämä

Suositellut lähteet

  • VATT
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen VATT laajempi kuva Katso kirjoittajan Kari Rintakoski muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Taloussanomat

Tiedot tästä analyysistä

Yhteisövero laskee ensi vuoden alussa, [...662 sanaa...] lisääntyessä tuottavuus- ja talouskasvukin vauhdittuisi.

Sisältö haettu
30.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →