← Etusivu

Analyysi artikkelista: Luottamus Natoon laski

Ilta-Sanomat Uutinen 20.4.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Nato-luottamuksen laskusta, mutta tasapainottaa tätä nostamalla esiin Puolustusvoimien korkean luottamuksen ja kansalaisten kokeman turvallisuuden tunteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa Nato-jäsenyys nähdään edelleen turvallisena, vaikka luottamus itse liittoon onkin laskusuunnassa.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee yhteiskunnallisia asenteita tilastollisen kyselyn kautta.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen ja raportoi kyselyn tulokset neutraalisti. Vaikka otsikko nostaa esiin laskun, leipäteksti tuo esiin myös vastakkaisia näkökulmia, kuten turvallisuuden tunteen säilymisen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi kyselytuloksia ilman selkeää poliittista kantaa tai ohjausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Nato-luottamuksen lasku
  • Puolustusvoimien korkea luottamus

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa lukijan järkeen esittämällä tilastollisia kyselytuloksia.

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva, eikä käytä manipuloivia tunnevetoamisia.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääviestin.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi kyselytuloksia, ei kritisoi nimettyjä tahoja.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot perustuvat viralliseen kyselyyn ja tilastolliseen aineistoon.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 10: Lähteet on ilmoitettu selkeästi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan julkiseen kyselyraporttiin, mikä on tyypillistä uutisoinnille.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää kansalaisten muuttuvia asenteita turvallisuuspolitiikkaa kohtaan, mutta samalla se korostaa Nato-luottamuksen laskua, mikä voi palvella kriittistä keskustelua jäsenyyden hyödyistä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Nato-luottamuksen lasku on itsessään uutisarvoinen ja huomionarvoinen ilmiö. ”Luottamus Natoon laski”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti valtioneuvoston kanslian tilaamaan Kansalaispulssi-kyselyyn, eikä sisällä ulkopuolisia asiantuntijakommentteja. ”Asia selviää valtioneuvoston kanslian tilaamasta kevään Kansalaispulssi-kyselystä.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli raportoi Nato-luottamuksen laskusta, mutta tasapainottaa tätä nostamalla esiin Puolustusvoimien korkean luottamuksen ja kansalaisten kokeman turvallisuuden tunteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa Nato-jäsenyys nähdään edelleen turvallisena, vaikka luottamus itse liittoon onkin laskusuunnassa.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli keskittyy luottamuksen laskuun, mutta jättää spekuloimatta mahdollisilla syillä, kuten Nato-jäsenyyden arkipäiväistymisellä tai muuttuneella turvallisuusympäristöllä, mikä jättää lukijalle tilaa omille tulkinnoille.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Tilastokytkos 100/100, 2 tilastoaihetta
100/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu kokonaan Kansalaispulssi-kyselyn tilastollisten tulosten varaan.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Kansalaispulssi-kysely 2026
  • Luottamus instituutioihin Suomessa

Suositellut lähteet

  • Valtioneuvoston kanslia
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen puolustusvoimat laajempi kuva Katso kirjoittajan Anni Keski-Heikkilä muut analyysit

Tiedot tästä analyysistä

Suomalaisten luottamus Natoon on tuoreessa [...221 sanaa...] mannersuomalaisten keskuudesta verkkokyselynä aikavälillä 8.–13.4.2026.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →