Analyysi artikkelista: EU-johtajat keskustelevat yhteisestä puolustuksesta – tutkija: Suomen sanat ja teot eivät ole aina linjassa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna30
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.6 Luna90
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin jännitteen Suomen turvallisuuspoliittisten valintojen ja EU-tason puolustusintegraation välillä. Lukijalle välittyy kuva, jossa kansalliset hankintapäätökset nähdään esteenä unionin yhteiselle puolustusteollisuudelle, vaikka Suomen ratkaisut perustuvat ensisijaisesti omiin turvallisuustarpeisiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on asiallinen, mutta asiantuntijoiden valinta painottaa EU-integraation näkökulmaa. Suomen kansallisia turvallisuusvalintoja kritisoidaan asiantuntijoiden suulla, mikä antaa jutulle lievän integraatiota tukevan painotuksen.
Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa asiantuntijoiden kautta. Vaikka se kritisoi Suomen hankintapäätöksiä EU-integraation näkökulmasta, se ei aja selkeää puoluepoliittista linjaa. Kyseessä on enemmänkin ulkopoliittinen analyysi kuin ideologinen kannanotto.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- EU-vetoisen puolustusteollisuuden kehittäminen
- Suomen hankintojen ristiriitaisuus EU-tavoitteiden kanssa
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Suomen hävittäjähankinnan turvallisuuspoliittiset perustelut (kuten F-35:n suorituskyky ja yhteensopivuus Naton kanssa) jäävät mainitsematta. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi Suomi on päätynyt tekemään kyseiset hankinnat, mikä tekee kritiikistä yksipuolisen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa turvallisuuspoliittiseen realismiin ja tarpeeseen kehittää puolustusta.
Artikkeli on sävyltään asiallinen ja analyyttinen, eikä se käytä manipuloivia tunnevetoamisia.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa tutkija Iso-Markku kritisoi Suomen hankintojen ja sanojen välistä linjaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen provokatiivisen kärjen tutkijan näkemyksestä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aiheen ja tutkijan kritiikin neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai polarisoivaa kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kohdetta, jota tulisi kuulla, vaan kyseessä on asiantuntija-analyysi Suomen politiikasta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen asiantuntijoiden kautta.
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu selkeästi uutistapahtumasta.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Juttu on tavanomainen uutisraportti ajankohtaisesta EU-kokouksesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin jännitteen Suomen turvallisuuspoliittisten valintojen ja EU-tason puolustusintegraation välillä. Lukijalle välittyy kuva, jossa kansalliset hankintapäätökset nähdään esteenä unionin yhteiselle puolustusteollisuudelle, vaikka Suomen ratkaisut perustuvat ensisijaisesti omiin turvallisuustarpeisiin.
Herää kysymys, miksi artikkelissa nostetaan esiin nimenomaan hävittäjähankinta esimerkkinä Suomen 'ristiriitaisista' teoista, vaikka se on strategisesti merkittävä kansallinen päätös — tämä kehystys voi palvella EU-integraatiota ajavien asiantuntijoiden narratiivia.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →