← Etusivu

Analyysi artikkelista: Puolueet jakaneet loputkin Joensuun luottamuspaikat

Yle Uutinen 12.5.2025
Pisteet
85
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi luottamuspaikkojen jaosta neutraalisti, mutta rivien välistä välittyy puolueiden pyrkimys tiukkaan kurinpitoon ja vallan keskittämiseen. Sopimus puoluetta vaihtavien erottamisesta luottamuspaikoilta viestii, että puolueiden välinen sopimus vaalituloksen säilyttämisestä ohittaa yksittäisen valtuutetun edustuksellisen mandaatin.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee kunnallista päätöksentekoa ja valtasuhteita rakenteellisesta näkökulmasta.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali uutisraportti. Vinouma on hyvin matala, sillä se keskittyy faktojen listaukseen. Ainoa painotus on puolueiden yhteisen tiedotteen näkökulma, mutta se on uutisen kontekstissa perusteltua.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa eikä ohjaa lukijaa poliittisesti. Se raportoi vallitsevan tilanteen ja puolueiden yhteisen päätöksen ilman arvottavaa kieltä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Puolueiden välinen sopimus ja vaalituloksen säilyttäminen

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiallinen uutisraportti ilman tunnevetoamista.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, populismi 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti: Puolueet jakaneet loputkin Joensuun luottamuspaikat.

Klikkihoukutus: 0/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa artikkelin sisällön suoraan: Puolueet jakaneet loputkin Joensuun luottamuspaikat.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava: Puolueet jakaneet loputkin Joensuun luottamuspaikat.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei ole populistinen; se raportoi hallinnollisesta prosessista.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi hallinnollisesta päätöksestä, ei sisällä kritiikkiä yksittäisiä tahoja kohtaan, joka vaatisi vastinetta.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu selvästi.
  • JO 7: Tiedot paikkajaosta on tarkistettu ja esitetty selkeästi.
  • JO 7: Totuudenmukainen tiedonvälitys.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusraportointia paikallisesta päätöksenteosta, joka on tyypillistä kunnallisuutisointia.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee kuntapoliittista vakiintunutta järjestelmää: paikkajako esitetään teknisenä ja vaalituloksen mukaisena prosessina, mikä normalisoi puolueiden väliset sopimukset osana normaalia hallintoa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että puolueiden välinen sopimus on ensisijainen tapa jakaa luottamuspaikat. ”Neuvotteluissa jaettiin myös puheenjohtajan paikat kaupungin omistamien yhtiöiden hallinnossa.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa yksinomaan puolueiden yhteiseen tiedotteeseen, eikä anna ääntä esimerkiksi yksittäisille valtuutetuille tai kriittisille näkökulmille. ”kerrotaan puolueiden yhteistiedotteessa”

Artikkeli raportoi luottamuspaikkojen jaosta neutraalisti, mutta rivien välistä välittyy puolueiden pyrkimys tiukkaan kurinpitoon ja vallan keskittämiseen. Sopimus puoluetta vaihtavien erottamisesta luottamuspaikoilta viestii, että puolueiden välinen sopimus vaalituloksen säilyttämisestä ohittaa yksittäisen valtuutetun edustuksellisen mandaatin.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Sdp laajempi kuva Katso kirjoittajan Marja-Liisa Kämppi muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • vaalit
  • puolueet
  • kunnalliset lautakunnat
  • Joensuu
  • kuntavaalit
  • Kansallinen Kokoomus
  • Suomen Keskusta
  • Perussuomalaiset

Tiedot tästä analyysistä

Joensuun valtuustopuolueet ovat jakaneet loput [...168 sanaa...] säilyttää alkuperäisen vaalituloksen mukaisen paikkajaon.

Sisältö haettu
3.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →