Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Poliisi kuulustelee Kiurun pahoinpitelystä epäiltyä 34-vuotiasta miestä sunnuntaina

Yle Uutinen 14.12.2024
Pisteet
84
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi kansanedustajaan kohdistuneesta pahoinpitelystä ja poliisin tutkinnan etenemisestä neutraalisti. Lukijalle välittyy viranomaislähtöinen kuva tapahtumien kulusta, jossa painottuvat poliisin tiedot ja tutkinnanjohtajan kommentit, mikä normalisoi viranomaisnäkökulman ensisijaisena tiedonlähteenä.

Uutinen Yle Anna Horppu · 14.12.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti poliisin tiedotukseen ja tutkinnanjohtajan lausuntoihin.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja faktapohjainen uutisraportti. Se ei sisällä mielipiteellistä kehystystä tai pyrkimystä ohjata lukijan tulkintaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on neutraali raportti rikosepäilystä. Poliittista kantaa ei välity, sillä artikkeli keskittyy tutkinnallisiin faktoihin.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja neutraali, eikä se pyri vetoamaan lukijan tunteisiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti: Poliisi kuulustelee Kiurun pahoinpitelystä epäiltyä 34-vuotiasta miestä sunnuntaina

Klikkihoukutus: 0/100
Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja informatiivinen: Poliisi kuulustelee Kiurun pahoinpitelystä epäiltyä 34-vuotiasta miestä sunnuntaina

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli on asiallinen uutisraportti ilman populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on rikostutkinta, jossa epäiltyä kuullaan esitutkinnassa poliisin toimesta.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot on tarkistettu ja lähteet (poliisi, SDP) on nimetty.
  • JO 11: Mielipiteet on erotettu faktoista.
  • JO 7: Totuudenmukainen tiedonvälitys.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu viranomaistiedotteisiin ja muiden medioiden referointiin.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin toimijuus korostuu, kun taas epäillyn toiminta kuvataan passiivisesti tai poliisin järjestelmien kautta. ”Epäillyn henkilöllisyys saatiin selville poliisin omalla tiedonhankinnalla.”
Kuka saa äänen Poliisin edustaja on artikkelin keskeinen ääni, kun taas epäillyn ääntä ei kuulla, mikä on luonnollista esitutkinnan tässä vaiheessa. ”Tapauksen tutkinnanjohtaja Tommi Lehtonen kertoo Ylelle”

Artikkeli raportoi kansanedustajaan kohdistuneesta pahoinpitelystä ja poliisin tutkinnan etenemisestä neutraalisti. Lukijalle välittyy viranomaislähtöinen kuva tapahtumien kulusta, jossa painottuvat poliisin tiedot ja tutkinnanjohtajan kommentit, mikä normalisoi viranomaisnäkökulman ensisijaisena tiedonlähteenä.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sdp laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anna Horppu muut analyysit →
Sdp Tommi Lehtonen Rikos kotimaa Helsinki
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • rikosepäilyt
  • poliisi
  • poliisitutkinta
  • Uusimaa
  • Kaisaniemen puisto
  • Helsinki
  • Krista Kiuru
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Poliisi selvittää, onko teolla ollut [...264 sanaa...] kuulemisesta, sekä tieto löytyneestä silminnäkijästä._

Sisältö haettu
4.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →