Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Antti Kaikkonen on armoton Petteri Orpolle – ”Joutaa mennä”

Ilta-Sanomat Uutinen 11.5.2026
Pisteet
52
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli keskittyy opposition kritiikkiin hallituksen työllisyyslukujen tulkinnasta, antaen Antti Kaikkoselle tilaa esittää hallituksen toiminta harhaisena ja epäonnistuneena. Vaikka pääministeri Orpolle annetaan tilaa vastata, jutun painopiste on opposition hyökkäyksessä, mikä vahvistaa kuvaa hallituksen kriisistä.

Uutinen Ilta-Sanomat Erno Laisi · 11.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee tilannetta poliittisen väännön ja hallituksen uskottavuuden näkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa oppositiolle vahvan etulyöntiaseman kehystämällä hallituksen selittelyksi. Vaikka Orpon vastine on mukana, jutun rakenne ja sanavalinnat (esim. 'armoton', 'joutaa mennä') tukevat opposition narratiivia.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi opposition ja hallituksen välisestä kiistasta. Vaikka opposition ääni on dominoiva, kyseessä on perinteinen poliittinen vahtikoira-asetelma, jossa hallituksen työllisyyslukujen tulkintaa haastetaan. Ideologista suuntaa ei voida suoraan määrittää, sillä kritiikki kohdistuu hallituksen toiminnan uskottavuuteen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Opposition näkemys hallituksen epäonnistumisesta
  • Työllisyyslukujen heikentyminen hallituskauden aikana

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi kansainvälinen vertailu tai taloustieteellinen analyysi työllisyyskehityksen syistä puuttuu. — Lukija ei saa riittävää taustatietoa arvioidakseen, onko työllisyyskehitys hallituksen syytä vai globaali suhdanneilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Epäluottamus
Turhautuminen / pettymys

Opposition turhautuminen hallituksen työllisyyspolitiikkaan.

Epäluottamus

Epäluottamus hallituksen antamia lukuja kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'armoton' ja 'joutaa mennä' käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Opposition ja hallituksen välinen suora vastakkainasettelu.

Tunnevetoaminen on tyypillistä poliittiselle uutisoinnille, jossa oppositiopoliitikkojen kärkevät lausunnot raportoidaan sellaisenaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 50/100, kärjistys 58

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa Kaikkonen vaatii hallituksen eroa.

Klikkihoukutus: 50/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini64
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko tiivistää poliittisen hyökkäyksen, mutta on informatiivinen suhteessa jutun sisältöön: ”Antti Kaikkonen on armoton Petteri Orpolle – ”Joutaa mennä””.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'armoton' ja suora lainaus 'joutaa mennä' lataavat otsikon vastakkainasettelulla.

Kärjistys: 58/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi poliittista vastakkainasettelua, mutta ei itse dehumanisoi osapuolia. 'Jos hallitus ei parempaan pysty, se joutaa mennä'.

Populismi: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa on elementtejä kansa-eliitti-asetelmasta, jossa oppositio puhuu 'suomalaisten' puolesta hallituksen 'harhaa' vastaan.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeri Orpo on saanut vastata kritiikkiin eduskunnassa ja hänen vastauksensa on referoitu jutussa.

5 JSN-arvio 75/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on eroteltu sitaateilla.
  • JO 21: Hallituksen edustajalle on annettu tilaa vastata kritiikkiin.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen toteutuu, kun Orpo saa vastata Räsäsen ja Kaikkosen kritiikkiin.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on hyvin kärkevä suhteessa uutisen luonteeseen.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu pitkälti tiedotteisiin ja eduskuntakeskusteluun, joita on raportoitu laajasti.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee oppositiota, erityisesti Keskustaa, nostamalla esiin hallituksen työllisyyspolitiikan epäonnistumisia ja vaatimalla hallituksen eroa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituksen työllisyyspolitiikka on epäonnistunut ja että hallituksen erovaatimus on varteenotettava poliittinen vaihtoehto. ”Jos hallitus ei parempaan pysty, se joutaa mennä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Hallituksen toimijuus kuvataan passiivisena ja selittelevänä, kun taas opposition toimijuus kuvataan aktiivisena ja ratkaisukeskeisenä. ”hallitus tyytyy selittelemään”
Kuka saa äänen Opposition ääni (Kaikkonen, Räsänen) hallitsee artikkelin alkua ja loppua, kun taas pääministeri Orpon vastine on sijoitettu puolustuskannalle jutun loppupuolelle. ”Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen moitti pääministeri Petteri Orpon (kok) työllisyyspuheita armotta.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli keskittyy opposition kritiikkiin hallituksen työllisyyslukujen tulkinnasta, antaen Antti Kaikkoselle tilaa esittää hallituksen toiminta harhaisena ja epäonnistuneena. Vaikka pääministeri Orpolle annetaan tilaa vastata, jutun painopiste on opposition hyökkäyksessä, mikä vahvistaa kuvaa hallituksen kriisistä.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkelin rakenne, jossa opposition kova kritiikki kehystää hallituksen vastineen, vaikuttaa tarkoitukselliselta valinnalta korostaa hallituksen poliittista painetta. Herää kysymys, onko uutisen painopiste siirtynyt tilastollisesta tarkastelusta enemmän poliittisen teatterin raportointiin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja ilmauksia hallituksen toiminnan kuvaamiseen.

9 Tilastokytkos 60/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini61
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
60/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkelin ydin on kiista työllisyysluvuista, mikä vaatii virallisten tilastojen tarkistamista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen työllisyysaste 2023-2025
  • Työllisten määrän kehitys EU-maissa

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Eurostat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Antti Kaikkonen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Erno Laisi muut analyysit →
Antti Kaikkonen Sdp Joona Räsänen Euroopan unioni kokoomus Petteri Orpo keskusta politiikka Riikka Purra talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen pohtii, [...458 sanaa...] 64 000 vähemmän kuin kesäkuussa 2023.

Sisältö haettu
11.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →