Analyysi artikkelista: "Ei mua ole koskaan kukaan häirinnyt, jos ei niitä tavallisia juttuja lasketa" – Tottumiskysymys raaputtaa esille arkipäiväisen ahdistelun
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi seksuaalisen häirinnän tunnistamisen osaksi naisten arkipäivää ja asettaa sen yhteiskunnalliseksi rakenteelliseksi ongelmaksi. Lukijalle välittyy kuva, että häirinnän vähättely on vallankäytön muoto, josta luopuminen on välttämätöntä tasa-arvon saavuttamiseksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain hankkeen tekijöille. Vaikka aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, artikkelin sävy on myötäilevä ja markkinoinnillinen.
Artikkeli käsittelee #metoo-aihetta, joka on arvoliberaali, mutta se raportoi elokuvahankkeesta eikä ota kantaa poliittiseen päätöksentekoon. Kirjoittaja antaa tilaa tekijöiden kokemuksille, mikä on genren mukaista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Tekijöiden näkemys rakenteellisesta epätasa-arvosta
- Kokemuksellinen tieto häirinnästä
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus häirinnän vastaisista toimista tai vastakkaisista näkemyksistä puuttuu. — Lukija saa vain yhden näkökulman ilmiöön.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli häirinnän yleisyydestä ja sen vaikutuksista naisten elämään.
Yhteisöllisyyden korostaminen häirinnän vastaisessa työssä.
Käytetään yksittäisiä kokemuksia yleistysten tukena.
Kuvataan elävästi häirintätilanteita ja niiden aiheuttamaa tunnetilaa.
Tunteisiin vetoaminen on perusteltua, koska artikkeli käsittelee traumaattisia kokemuksia ja elokuvataidetta, joka pyrkii herättämään keskustelua.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä, joka käsittelee elokuvan teemoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää sitaattia herättämään uteliaisuutta, mutta on sisällöllisesti informatiivinen.
Otsikko on kuvaileva ja neutraali suhteessa käsiteltävään aiheeseen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaan pyrkii rakentamaan yhteistä ymmärrystä aiheesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä; artikkeli keskittyy ammatilliseen ja taiteelliseen näkökulmaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on kulttuurijuttu elokuvahankkeesta, eikä se kohdista syytöksiä nimettyihin henkilöihin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen elokuvahankkeen taustoista.
- JO 11: Mielipiteet ja kokemukset on selkeästi erotettu faktuaalisesta raportoinnista.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on kulttuurijuttu, ei uutinen väärinkäytöksistä.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perinteinen haastattelupohjainen kulttuurijuttu, joka ei tarjoa uutta analyysia aiheesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi seksuaalisen häirinnän tunnistamisen osaksi naisten arkipäivää ja asettaa sen yhteiskunnalliseksi rakenteelliseksi ongelmaksi. Lukijalle välittyy kuva, että häirinnän vähättely on vallankäytön muoto, josta luopuminen on välttämätöntä tasa-arvon saavuttamiseksi.
Herää kysymys, onko elokuvahankkeen markkinoinnillinen intressi vaikuttanut siihen, että artikkeli keskittyy lähes täysin tekijöiden omaan narratiiviin ilman ulkopuolista, kriittistä asiantuntijaääntä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään taiteilijoita ja vaikuttajia todistamaan ilmiön olemassaoloa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →