← Etusivu

Analyysi artikkelista: "Ei mua ole koskaan kukaan häirinnyt, jos ei niitä tavallisia juttuja lasketa" – Tottumiskysymys raaputtaa esille arkipäiväisen ahdistelun

Yle Uutinen 24.9.2019
Pisteet
72
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Yhteenkuuluvuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi seksuaalisen häirinnän tunnistamisen osaksi naisten arkipäivää ja asettaa sen yhteiskunnalliseksi rakenteelliseksi ongelmaksi. Lukijalle välittyy kuva, että häirinnän vähättely on vallankäytön muoto, josta luopuminen on välttämätöntä tasa-arvon saavuttamiseksi.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy naisten henkilökohtaisiin kokemuksiin ja niiden muuntamiseen taiteeksi.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain hankkeen tekijöille. Vaikka aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, artikkelin sävy on myötäilevä ja markkinoinnillinen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee #metoo-aihetta, joka on arvoliberaali, mutta se raportoi elokuvahankkeesta eikä ota kantaa poliittiseen päätöksentekoon. Kirjoittaja antaa tilaa tekijöiden kokemuksille, mikä on genren mukaista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tekijöiden näkemys rakenteellisesta epätasa-arvosta
  • Kokemuksellinen tieto häirinnästä

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus häirinnän vastaisista toimista tai vastakkaisista näkemyksistä puuttuu. — Lukija saa vain yhden näkökulman ilmiöön.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Yhteenkuuluvuus
Huoli

Huoli häirinnän yleisyydestä ja sen vaikutuksista naisten elämään.

Yhteenkuuluvuus

Yhteisöllisyyden korostaminen häirinnän vastaisessa työssä.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Käytetään yksittäisiä kokemuksia yleistysten tukena.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvataan elävästi häirintätilanteita ja niiden aiheuttamaa tunnetilaa.

Tunteisiin vetoaminen on perusteltua, koska artikkeli käsittelee traumaattisia kokemuksia ja elokuvataidetta, joka pyrkii herättämään keskustelua.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 15

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä, joka käsittelee elokuvan teemoja.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää sitaattia herättämään uteliaisuutta, mutta on sisällöllisesti informatiivinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on kuvaileva ja neutraali suhteessa käsiteltävään aiheeseen.

Kärjistys: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei polarisoi, vaan pyrkii rakentamaan yhteistä ymmärrystä aiheesta.

Populismi: 4/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä; artikkeli keskittyy ammatilliseen ja taiteelliseen näkökulmaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on kulttuurijuttu elokuvahankkeesta, eikä se kohdista syytöksiä nimettyihin henkilöihin.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen elokuvahankkeen taustoista.
  • JO 11: Mielipiteet ja kokemukset on selkeästi erotettu faktuaalisesta raportoinnista.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on kulttuurijuttu, ei uutinen väärinkäytöksistä.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perinteinen haastattelupohjainen kulttuurijuttu, joka ei tarjoa uutta analyysia aiheesta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee #metoo-liikkeen ja sukupuolittuneen vallankäytön kriitikoiden tavoitteita: se normalisoi häirinnästä puhumisen ja asettaa rakenteellisen muutoksen välttämättömäksi.
Pelissä Perinteinen työkulttuuri vs. sukupuolittuneen vallankäytön purkaminen. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen rakenteellista muutosta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että seksuaalinen häirintä on lähes jokaisen naisen kokema arkipäiväinen ilmiö, jota on aiemmin vähätelty. ”Ne ovat perusjuttuja naisen elämässä, sellaisia, joihin ei juuri edes kiinnitä tavallisuutensa takia huomiota.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta häirinnästä häivytetään passiivilla, kun kuvataan yleistä tottumista häirintään. ”tottuu jokainen nainen sietämään”
Kuka saa äänen Äänessä ovat lähes yksinomaan hankkeen tekijät, jotka edustavat yhtä näkökulmaa. ”Tuotantoyhtiö Tuffi Filmsissä työskentelevät naiset totesivat nopeasti”
Tunnelma Huoli, Yhteenkuuluvuus

Artikkeli normalisoi seksuaalisen häirinnän tunnistamisen osaksi naisten arkipäivää ja asettaa sen yhteiskunnalliseksi rakenteelliseksi ongelmaksi. Lukijalle välittyy kuva, että häirinnän vähättely on vallankäytön muoto, josta luopuminen on välttämätöntä tasa-arvon saavuttamiseksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko elokuvahankkeen markkinoinnillinen intressi vaikuttanut siihen, että artikkeli keskittyy lähes täysin tekijöiden omaan narratiiviin ilman ulkopuolista, kriittistä asiantuntijaääntä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Käytetään taiteilijoita ja vaikuttajia todistamaan ilmiön olemassaoloa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Miia Tervo laajempi kuva Katso kirjoittajan Sanna Vilkman muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • elokuvat
  • Helsinki
  • Rakkautta ja anarkiaa
  • kulttuuri
  • Maryan Abdulkarim
  • raiskaus
  • seksuaalinen häirintä
  • Minna Suuronen

Tiedot tästä analyysistä

Tuffi Films teki poikkeuksellisen elokuvakokonaisuuden [...1270 sanaa...] Tottumiskysymys-elokuvan teatteriensi-ilta on perjantaina 27.9.2019.

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →