← Etusivu

Analyysi artikkelista: Peruskoulu | Tutkimuspäällikkö: Ylen koulukonetta ei olisi pitänyt julkaista

Helsingin Sanomat Uutinen 19.2.2023
Pisteet
75
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
18
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • Mistral Small20

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
93
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • Mistral Small90

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin Ylen koulukoneen ympärille syntyneen poliittisen vastustuksen ja sen seurauksena käydyn keskustelun. Lukijalle välittyy kuva kiistanalaisesta julkaisusta, joka on herättänyt huolta leimaamisesta ja rasismista, samalla kun tutkijan näkökulma tarjoaa vastapainoa julkaisun perustelulle.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee julkisen tiedonvälityksen ja poliittisen vastuun välistä jännitettä.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
18
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan neutraali uutinen, joka antaa tilaa usealle eri näkökulmalle. Vinoumapisteet pysyvät matalina, koska artikkeli ei ota kantaa vaan raportoi eri osapuolten argumentit.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittisesta keskustelusta ja vahtikoiran roolissa olevien ministerien kritiikistä ilman, että artikkeli itse asettuisi ideologisesti kummankaan puolelle. Tasapainottavat tutkijanäkökulmat vahvistavat neutraalia otetta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliittinen kritiikki Ylen julkaisupäätöstä kohtaan

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Artikkeli ei avaa tarkemmin, mitä tietoja koulukone tarkalleen sisälsi tai miten Yle perusteli sen julkaisua. — Lukija ei saa riittävää kuvaa itse kiistan kohteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli koulukoneen mahdollisista negatiivisista vaikutuksista oppilaisiin ja yhteiskuntaan.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli keskittyy nimenomaan poliittiseen kiistaan ja arvosteluun.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu raportoitujen tahojen omiin huoliin, ei toimittajan omaan kieleen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 13/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee nimenomaan kritiikkiä Ylen koulukonetta kohtaan.

Klikkihoukutus: 13/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small15

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin aihetta ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • Mistral Small30

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli raportoi vastakkainasettelusta, mutta ei itse polarisoi.

Populismi: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Ei merkittävää populistista kehystä; kyseessä on asiallinen raportointi poliittisesta keskustelusta.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Yle on julkaisijana osapuoli, jonka toimintaa kritisoidaan, mutta tutkijoiden kautta tuodaan esiin myös puolustavia näkökulmia.

5 JSN-arvio 93/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

93
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 21: Eri osapuolten näkemykset on tuotu esiin.
  • JO 10: Lähteet on mainittu ja niiden näkemykset referoitu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti sosiaalisessa mediassa käytyyn keskusteluun ja muiden tahojen lausuntoihin.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliittisia päättäjiä, jotka haluavat korostaa Ylen julkaisupäätöksen eettisiä ongelmia ja sen aiheuttamia negatiivisia yhteiskunnallisia seurauksia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Ylen hakukoneen julkaiseminen on kiistanalainen teko, joka vaatii poliittista arviointia. ”on noussut iso poliittinen haloo”
Kuka saa äänen Poliittiset päättäjät saavat suoran äänen kritiikilleen, kun taas tutkijan ja toimittajan näkökulmat referoidaan lyhyesti. ”Sekä opetusministeri Li Andersson (vas) että tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) arvostelivat perjantaina Ylen Koulukonetta.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli nostaa esiin Ylen koulukoneen ympärille syntyneen poliittisen vastustuksen ja sen seurauksena käydyn keskustelun. Lukijalle välittyy kuva kiistanalaisesta julkaisusta, joka on herättänyt huolta leimaamisesta ja rasismista, samalla kun tutkijan näkökulma tarjoaa vastapainoa julkaisun perustelulle.

Tekoälyn vapaa havainto

Vaikuttaa siltä, että artikkeli on rakennettu reaktiivisesti sosiaalisessa mediassa käydyn keskustelun pohjalta, mikä korostaa poliittista vastakkainasettelua enemmän kuin itse hakukoneen teknistä tai tilastollista sisältöä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 80/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • Mistral Small80

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee tilastotiedon julkaisemista, joten tilastojen luotettavuus ja merkitys ovat keskeisiä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • S2-oppilaiden määrä peruskouluissa

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Opetushallitus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Li Andersson laajempi kuva Katso kirjoittajan Veli-Pekka Lehtonen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Petri Honkonen (kesk) ja Li [...73 sanaa...] vieraskielisiä oppilaita ja lisäsi eri­arvoisuutta.

Sisältö haettu
6.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →