Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Starmer venäläisaluksen varoituslaukauksista: ”Holtiton”

Ilta-Sanomat Uutinen 17.6.2026
Pisteet
63
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kokoaa Ukrainan sodan ympärille liittyviä hajanaisia uutisia, joissa Venäjä esiintyy toistuvasti aggressiivisena tai epävakautta aiheuttavana toimijana. Lukijalle välittyy kuva kiristyvästä kansainvälisestä tilanteesta, jossa länsimaiden vastatoimet ja Venäjän sotilaalliset provokaatiot ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa.

Uutinen Ilta-Sanomat IS · 17.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee Ukrainan sodan laajempia vaikutuksia ja diplomaattisia jännitteitä useasta eri maantieteellisestä pisteestä.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan uutisvirtaa, mutta valitut sanavalinnat ja painotukset heijastavat länsimaista näkökulmaa. Vastapuolen (Venäjän) näkemykset esitetään väitteinä, mikä on tyypillistä sodan osapuolia käsittelevässä uutisoinnissa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi kansainvälisestä konfliktista vallitsevan länsimaisen konsensuksen mukaisesti. Vaikka sävy on Venäjää kohtaan kriittinen, se noudattaa perinteistä ulkopolitiikan uutisointia ilman, että artikkeli ajaisi jotain tiettyä sisäpoliittista ideologiaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Britannian ja G7-maiden näkökulma
  • Venäjän toimien provokatiivisuus

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Välikohtauksen taustoja tai aiempaa historiaa vastaavista kohtaamisista ei avata. — Lukija ei saa kontekstia sille, onko kyseessä poikkeuksellinen vai toistuva ilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Paheksunta / viha
Huoli

Välikohtauksen kuvaaminen holtittomaksi herättää huolta turvallisuudesta.

Paheksunta / viha

Venäjän iskujen ja sotilaallisten toimien raportointi luo moraalista paheksuntaa.

Latautunut kieli

Sanojen kuten holtiton käyttö lataa tilanteen.

Konflikti- tai kriisikehys

Sota ja diplomaattinen paine muodostavat jatkuvan konfliktikehyksen.

Tunnevetoaminen on tyypillistä sotauutisoinnille, jossa tapahtumien vakavuutta korostetaan sanavalinnoilla.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 45

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä, jossa Starmerin kommentti on keskiössä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää pääministerin kannanotot, mutta käyttää lainausmerkkejä korostamaan syytöstä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana holtiton on arvolatautunut ja ohjaa lukijaa tuomitsemaan venäläisaluksen toiminnan jo ennen jutun lukemista.

Kärjistys: 45/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi vastakkainasettelusta, mutta ei itse yllytä siihen.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini3
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän puolustusministeriö on mainittu, mutta sen näkemys on referoitu väitteenä, ei suorana haastatteluna.

5 JSN-arvio 85/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 10: Lähteet on mainittu (Venäjän puolustusministeriö, Reuters).
  • JO 10: Lähteet on nimetty.

Heikkoudet

  • JO 21: Venäjän puolustusministeriön näkemys esitetään väitteenä, mikä heikentää sen uskottavuutta suhteessa pääministerin lausuntoon.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on uutisvirran kooste, joka perustuu pitkälti muiden lähteiden uutisiin.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee länsimaista turvallisuuspoliittista näkökulmaa kehystämällä Venäjän toimet provokatiivisiksi ja korostamalla G7-maiden yhtenäisyyttä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa Venäjän hallinnon Krimillä olevan laiton, mikä on vakiintunut länsimainen kanta. ”Krimiä laittomasti hallitsevat venäläisviranomaiset”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän puolustusministeriön toimijuus esitetään väitteenä, mikä etäännyttää lukijaa heidän selityksestään. ”Venäjän puolustusministeriö väitti”
Kuka saa äänen Britannian pääministerin näkemys on jutun kärjessä, kun taas Venäjän puolustusministeriön versio tapahtumista esitetään vasta myöhemmin ja kyseenalaistavassa sävyssä. ”Starmer sanoo, että Britannian puolustusministeriön mukaan”
Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha

Artikkeli kokoaa Ukrainan sodan ympärille liittyviä hajanaisia uutisia, joissa Venäjä esiintyy toistuvasti aggressiivisena tai epävakautta aiheuttavana toimijana. Lukijalle välittyy kuva kiristyvästä kansainvälisestä tilanteesta, jossa länsimaiden vastatoimet ja Venäjän sotilaalliset provokaatiot ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja adjektiiveja kuvaamaan vastapuolen toimintaa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Krim laajempi kuva → Katso kirjoittajan IS muut analyysit →
Krim G7 Keir Starmer Ulkomaat Venäjä Ukraina politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta [...251 sanaa...] ihmisen kuolemaan ja seitsemän loukkaantumiseen.

Sisältö haettu
17.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →