Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kolumni | Suomi on tuhansien murheellisten naisten maa

Helsingin Sanomat Kolumni 2.1.2026
Pisteet
61
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin naisiin kohdistuvan väkivallan vakavuuden ja yhteiskunnallisen laiminlyönnin. Kirjoittaja välittää turhautumista siitä, että viranomaisten varoitukset ja vaatimukset jäävät poliittiselta tasolta vaille riittävää vastakaikua.

Kolumni käyttää ajankohtaista uutistapahtumaa välineenä nostaakseen esiin laajemman yhteiskunnallisen epäkohdan.

Kolumni Helsingin Sanomat HS-tilaajille Milla Palkoaho · 2.1.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Näkökulma on inhimillinen ja kokemuksellinen, keskittyen väkivallan uhrien asemaan ja toimittajan havaintoihin.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on genren mukaisesti mielipiteellinen. Se käyttää latautunutta kieltä ja kehystää aiheen poliittisen toimettomuuden kautta, mikä ohjaa lukijaa vahvasti tiettyyn tulkintaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoitus kritisoi poliitikkoja toimettomuudesta, mutta kyseessä on vahtikoira-tyyppinen kritiikki yhteiskunnallista epäkohtaa kohtaan, ei ideologinen kannanotto.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Naisiin kohdistuvan väkivallan vakavuus
  • Poliittisen vastuun puute

Kritisoidut tahot

  • Poliitikot
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus väkivallan syistä ja nykyisistä toimista puuttuu. — Lukija saa kuvan, ettei mitään tehdä, vaikka aiheesta on olemassa useita viranomaisohjelmia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Anekdootti

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys
Huoli

Huoli naisten turvallisuudesta ja väkivallan yleisyydestä.

Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen poliittisten toimien puutteeseen.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'murheellisten' käyttö luo surullisen ja vakavan tunnelman.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Savonlinnan tulipalon käyttö esimerkkinä toimittajan kyynistymisestä väkivallan edessä.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä ja perusteltua aiheen vakavuuden vuoksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat kolumnin teemaa.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on tunteisiin vetoava ja yleistävä, mutta kuvaa kolumnin teemaa.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'murheellisten' lataa otsikon vahvalla surun ja epäoikeudenmukaisuuden tunteella.

Kärjistys: 20/100

Lievä vastakkainasettelu poliitikkojen ja väkivallan uhrien välillä.

Populismi: 30/100

Sisältää anti-elitistisiä piirteitä poliitikkojen toimettomuuden kritisoinnissa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, joka esittää mielipiteen, ei uutinen, joka asettaisi yksittäisen tahon kielteiseen julkisuuteen.

5 JSN-arvio 90/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi kolumni, joten lukija erottaa sen uutisesta.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on tärkeä ja toistuva, mutta kirjoittajan henkilökohtainen ote tuo siihen tuoreutta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä tekeviä tahoja ja viranomaisia, jotka vaativat poliittisia toimia ongelman ratkaisemiseksi.
Pelissä Naisten turvallisuus vs. poliittinen toimettomuus. Juttu käsittelee pääosin naisten turvallisuutta ja nostaa esiin poliittisen vastuun puutteen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että naisiin kohdistuva väkivalta on laajamittainen ja systemaattinen ongelma, jota poliitikot eivät ole riittävästi huomioineet. ”Suomi on tuhansien murheellisten naisten maa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliitikkojen toimettomuus esitetään passiivisena tilana, jota vasten apulaisoikeuskanslerin toiminta näyttäytyy voimattomana. ”Apulaisoikeuskansleri on huutanut tuuleen”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää omaa ääntään ja kokemustaan toimittajana kehystääkseen aiheen, apulaisoikeuskansleri toimii auktoriteettina. ”Uutistyö tekee kyyniseksi.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli nostaa esiin naisiin kohdistuvan väkivallan vakavuuden ja yhteiskunnallisen laiminlyönnin. Kirjoittaja välittää turhautumista siitä, että viranomaisten varoitukset ja vaatimukset jäävät poliittiselta tasolta vaille riittävää vastakaikua.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko otsikon valinta tarkoituksellisen provokatiivinen, jotta se herättäisi keskustelua aiheesta, joka on usein jäänyt uutisoinnissa yksittäistapausten varjoon.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Otsikon ja ingressin sanavalinnat korostavat surua ja voimattomuutta.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Suomi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Milla Palkoaho muut analyysit →
Suomi työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Pääkirjoitus

Tiedot tästä analyysistä

Apulaisoikeuskansleri on huutanut tuuleen vaatiessaan [...26 sanaa...] myös tämän­hetkisten tietojen valossa vaikuttaa.

Sisältö haettu
29.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →