← Etusivu

Analyysi artikkelista: Vihreiden Ville Niinistö: "Olen käytettävissä Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi"

Yle Uutinen 22.1.2019
Pisteet
76
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
25
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Ville Niinistön halukkuudesta komissaariksi ja Vihreiden pyrkimyksestä muuttaa nimitysprosessia. Rivien välistä välittyy Vihreiden strateginen tavoite nostaa profiiliaan EU-politiikassa ja haastaa perinteinen suurimpien puolueiden valta-asema nimityksissä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli käsittelee poliittista nimitysprosessia ja puolueiden välisiä tavoitteita.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali uutinen. Vinouma on hyvin lievä, sillä se keskittyy Vihreiden avaukseen ja antaa heille tilan perustella näkemystään, kun taas vastapuolen näkemykset jäävät referoinnin tasolle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittisesta avauksesta neutraalisti. Vaikka Vihreiden näkökulma korostuu, se johtuu tilaisuuden luonteesta, eikä lukijan ajatus taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Vihreiden näkemys komissaarivalinnan avoimuudesta

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Muiden puolueiden suora ääni ja perustelut perinteisen käytännön säilyttämiselle puuttuvat. — Lukija saa vain yhden osapuolen perustelut aiheesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on asiallinen ja tunteisiin vetoamaton.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, populismi 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin artikkelin sisältöä: "Vihreiden Ville Niinistö: "Olen käytettävissä Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi""

Klikkihoukutus: 0/100

Otsikko on informatiivinen ja kertoo suoraan jutun ytimen: "Vihreiden Ville Niinistö: "Olen käytettävissä Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi""

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava, se lainaa suoraan henkilön ilmoitusta.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua, kyseessä on poliittinen erimielisyys käytännöistä.

Populismi: 20/100

Ei populistista rakennetta, kyseessä on parlamentaarinen keskustelu.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Muiden puolueiden kantaa referoidaan, mutta heitä ei ole haastateltu suoraan.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu.
  • JO 7: Tapahtumien kulku raportoitu tarkasti.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastapuolen (muiden puolueiden) suora ääni puuttuu, vaikka heidän kantaansa referoidaan.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Tavanomainen poliittinen uutisointi tiedotustilaisuudesta.

7 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Vihreitä, sillä se nostaa esiin puolueen halun haastaa perinteiset komissaarinimityskäytännöt ja korostaa Niinistön pätevyyttä.
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen Vihreiden edustajille, mutta muiden puolueiden tai hallituksen näkemys perinteisestä nimityskäytännöstä jää referoinnin tasolle. ”Useilla puolueilla on aiemmissa haastatteluissa ollut halua pitää kiinni tästä perinteestä.”

Artikkeli raportoi Ville Niinistön halukkuudesta komissaariksi ja Vihreiden pyrkimyksestä muuttaa nimitysprosessia. Rivien välistä välittyy Vihreiden strateginen tavoite nostaa profiiliaan EU-politiikassa ja haastaa perinteinen suurimpien puolueiden valta-asema nimityksissä.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Pekka Haavisto laajempi kuva Katso kirjoittajan Robert Sundman muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ville Niinistö
  • Turku
  • politiikka
  • Vihreä liitto
  • suomalaiset poliitikot
  • Suomen politiikka
  • eduskunta
  • puolueet

Tiedot tästä analyysistä

Eurovaaleihin ehdolle lähtevä Niinistö aikoo [...138 sanaa...] itse ole enää ehdolla eduskuntaan.

Sisältö haettu
12.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →