Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Pääkirjoitus: Kärsimysviikosta tuli todellista droonipiinaa Suomen viranomaisille

Iltalehti Pääkirjoitus 3.4.2026
Pisteet
48
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kritisoi viranomaisten viestintää droonitilanteessa ja kyseenalaistaa perustelut, joilla tiedottamista on viivytetty. Lukijalle välittyy kuva, että viranomaiset piiloutuvat teknisten puutteiden taakse, vaikka olemassa olevat kanavat riittäisivät turvallisuuden tunteen ylläpitämiseen.

Pääkirjoitus Iltalehti Perttu Kauppinen · 3.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee viranomaisten toimintaa kriittisestä, median näkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Pääkirjoitus on genren mukaisesti mielipiteellinen. Se painottaa median roolia ja kritisoi viranomaisten viestintää, mikä nostaa vinoumapisteitä, vaikka kyseessä onkin pääkirjoitus.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi viranomaisten toimintaa, mutta kyseessä on vahtikoira-tyyppinen kritiikki, joka ei asetu selkeälle vasen-oikea-akselille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten tulisi viestiä avoimemmin.
  • Tiedotusvälineet ovat tehokas kanava vaaratiedottamiseen.

Kritisoidut tahot

  • Viranomaiset
  • Valtiojohto

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Viranomaisten turvallisuusviestinnän rajoitteita (kuten salassapito tai tiedon varmistaminen) ei avata. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi viranomaiset toimivat vaitonaisesti.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Huoli
Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen viranomaisten hitaaseen ja epämääräiseen viestintään.

Huoli

Huoli turvallisuuden tunteen heikkenemisestä.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'droonipiina' ja 'melkoista piinaa'.

Moraalinen paheksunta

Paheksutaan viranomaisten vaitonaisuutta.

Tunnevetoaminen on tyypillistä pääkirjoitukselle, jolla pyritään herättämään keskustelua ja vaatimaan muutosta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 57/100, kärjistys 48

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko kuvaa pääkirjoituksen teemaa viranomaisten kokemasta piinasta.

Klikkihoukutus: 57/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini57
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää dramatisoivaa termiä 'droonipiinaa'.

Otsikon lataus: Latautunut

Termi 'droonipiina' lataa otsikon negatiivisesti viranomaisten toimintaa kohtaan.

Kärjistys: 48/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini48
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelun viranomaisten ja median välille.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli vetoaa kansan tarpeeseen saada tietoa ja kritisoi viranomaiseliitin viestintää.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Viranomaisia kritisoidaan, mutta heitä ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 58/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

58
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu uutisoinnista pääkirjoitus-otsikolla.
  • JO 11: Mielipide on selkeästi merkitty.

Heikkoudet

  • JO 21: Viranomaisille ei ole annettu mahdollisuutta vastata kritiikkiin samassa yhteydessä.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta on käsitelty laajasti muissakin medioissa, mutta kirjoittaja tuo mukaan oman näkökulmansa median roolista.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee tiedotusvälineitä ja yleistä vaatimusta avoimuudesta: artikkeli asemoi median välttämättömäksi turvallisuusviestinnän kanavaksi, jolloin viranomaisten vaitonaisuus näyttäytyy tarpeettomana ja vanhentuneena.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että tiedotusvälineiden käyttö on ensisijainen ja riittävä tapa hoitaa viranomaistiedottaminen. ”Suomalaiset tiedotusvälineet tavoittavat kansan todella kattavasti ja hyvin nopeasti kaikkialla Suomessa.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Viranomaisten vastuuta tiedonkulun epäonnistumisesta häivytetään passiivilla. ”Vaaratiedotteen uupumista selitettiin sekä viranomaisten tiedonkulun rikkonaisuudella”
Kuka saa äänen Päätoimittaja käyttää ääntään viranomaisten toiminnan arviointiin, kun taas viranomaisten näkökulma esitetään vain referoituna ja kritisoituna. ”Vaitonaisen ja osin epämääräisen viestintälinjan lopputulos kuitenkin on, että kyky vaikuttaa puutteelliselta”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli kritisoi viranomaisten viestintää droonitilanteessa ja kyseenalaistaa perustelut, joilla tiedottamista on viivytetty. Lukijalle välittyy kuva, että viranomaiset piiloutuvat teknisten puutteiden taakse, vaikka olemassa olevat kanavat riittäisivät turvallisuuden tunteen ylläpitämiseen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, pyrkiikö kirjoittaja edistämään tiedotusvälineiden roolia viranomaistiedon välittäjinä, mikä vahvistaisi median merkitystä kriisitilanteissa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja tunnesanoja kuvaamaan viranomaisten tilannetta.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Viro laajempi kuva → Katso kirjoittajan Perttu Kauppinen muut analyysit →
Viro puolustusvoimat Venäjä Ukraina työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Puolustuspolitiikka
  • Turvallisuus
  • Tietojenkäsittely- ja informaatioteknologia
  • Armeijat ja aseelliset joukot
  • Turvallisuuspolitiikka

Tiedot tästä analyysistä

Drooneista varoittamiseksi ei tarvitse odottaa [...344 sanaa...] ja hyvin nopeasti kaikkialla Suomessa.

Sisältö haettu
2.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →