Analyysi artikkelista: Puolasta Suomeen muuttanut Grzegorz Kosieradzki ihmetteli: ”Mitä hittoa, täällä kuunnellaan vapaaehtoisesti propagandaa”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini61
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käyttää Grzegorz Kosieradzkia peilinä, jonka kautta suomalainen 1970-luvun poliittinen naiivius ja Neuvostoliiton myötäily näyttäytyvät vieraana ja ymmärtämättömänä. Lukijalle välittyy kuva, jossa suomalainen vasemmistolaisuus ja vappumarssit nähdään vapaaehtoisena propagandan omaksumisena, kun taas puolalainen nuoriso edusti aitoa antikommunistista vastarintaa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli antaa äänen vain yhdelle henkilölle, jonka kokemukset ja tulkinnat suomalaisesta yhteiskunnasta esitetään totuuksina. Tämä luo yksipuolisen kuvan 70-luvun Suomesta.
Artikkelin kehys on vahvasti antikommunistinen ja se kritisoi suomalaista vasemmistolaista perinnettä ulkopuolisen, kriittisen näkökulman kautta. Tämä taipuu oikeistolaiseen arvomaailmaan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomalainen 70-luvun vasemmistolaisuus oli naiivia ja propagandan kyllästämää.
- Puolalainen nuoriso oli valveutunutta ja antikommunistista.
Kritisoidut tahot
- Suomen 70-luvun vasemmistolaiset
- Neuvostoliitto
Puolustetut tahot
- Puolan nuoriso
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Suomen 70-luvun poliittisen ilmapiirin laajempi taustoitus puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan suomalaisesta vappumarssista ilman kontekstia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Haastateltavan hämmästys suomalaisten poliittisesta naiiviudesta.
Kriittinen suhtautuminen sosialistiseen järjestelmään ja suomalaiseen myötäilyyn.
Sanojen kuten propaganda käyttö suomalaisten vappumarssien yhteydessä.
Yksittäisen henkilön muistot toimivat yleistyksen pohjana.
Tunnevetoaminen on osa haastattelugenreä, mutta se on tässä tapauksessa vahvasti ohjaavaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa haastateltavan sitaattia.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää suoraa sitaattia luomaan jännitettä ja uteliaisuutta: ”Mitä hittoa, täällä kuunnellaan vapaaehtoisesti propagandaa”.
Sana propaganda on vahvasti latautunut ja asettaa suomalaisen vappuperinteen kyseenalaiseen valoon.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun suomalaisten ja puolalaisten välille 70-luvulla.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populismia, enemmänkin yksilöllinen muistelu.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on henkilöhaastattelu, ei kritiikkiin perustuva uutinen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Henkilökohtaiset kokemukset on erotettu yleisistä faktoista.
Heikkoudet
- JO 21: Vastakkaisia näkemyksiä 70-luvun Suomesta ei ole kuultu.
- JO 11: Toimittajan valitsema kehys ohjaa lukijaa vahvasti.
6 Omaperäisyys
Henkilökohtainen tarina tuo uutta väriä tunnettuun historialliseen aiheeseen.
7 Rivien välistä
Artikkeli käyttää Grzegorz Kosieradzkia peilinä, jonka kautta suomalainen 1970-luvun poliittinen naiivius ja Neuvostoliiton myötäily näyttäytyvät vieraana ja ymmärtämättömänä. Lukijalle välittyy kuva, jossa suomalainen vasemmistolaisuus ja vappumarssit nähdään vapaaehtoisena propagandan omaksumisena, kun taas puolalainen nuoriso edusti aitoa antikommunistista vastarintaa.
Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena korostaa nimenomaan suomalaisen 70-luvun poliittista sokeutta vertaamalla sitä Puolan todellisuuteen, jolloin haastateltavan kokemus toimii välineenä suomalaisen historian kriittiselle uudelleenarvioinnille.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Vappumarssien rinnastaminen propagandaan.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →