Analyysi artikkelista: Supo: Terrorismin uhka Suomessa on noussut
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.6 Luna82
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi kohonneen terrorismin uhan osaksi suomalaista arkea. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja valvotusta tilanteesta, jossa viranomaisella on tilannekuva hallussaan, vaikka uhan syyt kytkeytyvät monimutkaisiin kansainvälisiin konflikteihin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on hyvin neutraali ja raportoiva. Vinouma on vähäinen ja johtuu lähinnä siitä, että juttu nojaa täysin viranomaisen omaan raporttiin ilman ulkopuolista kommentointia.
Artikkeli on puhdas viranomaistiedotteen referointi. Se ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin tai aja ideologiaa, vaan välittää viranomaisen tilannekuvan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisen näkökulma turvallisuustilanteesta
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi riippumaton analyysi uhkatason nousun syistä ja seurauksista puuttuu. — Lukija saa vain viranomaisen näkökulman, eikä ymmärrä ilmiön laajempia yhteiskunnallisia kytköksiä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Aihepiiri itsessään herättää huolta turvallisuudesta.
Teksti pyrkii asialliseen ja faktapohjaiseen raportointiin.
Terrorismin uhka esitetään konfliktien seurauksena.
Tunnevetoaminen on hyvin maltillista ja perustuu aiheen vakavuuteen, ei kielelliseen manipulointiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa täysin leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa sävyä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa viranomaisarviota ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai polarisoivaa kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä tahoa, vaan raportoi viranomaisen tekemästä uhka-arviosta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen viranomaislähteen kautta.
- JO 10: Suojelupoliisin raportti on mainittu lähteenä.
- JO 15: Otsikolla on selkeä kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen tai riippumaton asiantuntija-arvio puuttuu, mikä on tyypillistä viranomaisuutisoinnissa.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perusmuotoinen uutisreferaatti viranomaistiedotteesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi kohonneen terrorismin uhan osaksi suomalaista arkea. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja valvotusta tilanteesta, jossa viranomaisella on tilannekuva hallussaan, vaikka uhan syyt kytkeytyvät monimutkaisiin kansainvälisiin konflikteihin.
Herää kysymys, miksi uuden asteikon käyttöönotto ja uhkatason nousu ajoittuvat samaan uutiseen — tämä voi antaa lukijalle vaikutelman, että muutos asteikossa on osa uhan viestinnällistä hallintaa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu viranomaisen tekemään uhka-arvioon, joka on itsessään laadullinen ja tilastollinen yhteenveto.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- terrorismin uhkatasot Suomessa
Suositellut lähteet
- Suojelupoliisi
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →