← Etusivu

Analyysi artikkelista: Vuosikymmeniä sitten kielletty kauhuelokuva saapuu vihdoin teattereihin – ennakkosensuuri iski seksiin, väkivaltaan ja neuvostokritiikkiin

Yle Uutinen 3.8.2023
Pisteet
84
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
18
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • Mistral Small20

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
93
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • Mistral Small90

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi nykyisen vapaan elokuvakulttuurin vastakohtana menneisyyden holhoavalle sensuurille. Lukijalle välittyy kuva valtiollisesta elokuvatarkastamosta, joka toimi mielivaltaisesti ja poliittisesti värittyneesti, erityisesti Neuvostoliiton suhteiden ja moraalikäsitysten varjolla.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee elokuvakulttuuria ja sensuuria rakenteellisena historiallisena ilmiönä.

18
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja perustuu historiallisiin faktoihin. Vaikka se suhtautuu kriittisesti menneisyyden sensuuriin, se tekee sen historiallisen analyysin kautta, mikä on genren mukaista.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee historiallista instituutiota ja sen toimintatapoja. Se ei aja nykypäivän poliittista agendaa, vaan analysoi menneisyyden viranomaistoimintaa, mikä on journalistisesti neutraalia.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sensuurin purkautuminen on myönteinen kehitys
  • Historiallinen sensuuri oli usein mielivaltaista

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Historiallinen kontekstointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa historiallisiin faktoihin ja asiantuntijatietoon.

Historialliset vertailut / metaforat

Sensuurin aikakautta verrataan nykypäivän vapaampaan ilmapiiriin.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja perusteltua historiallisen aiheen käsittelyssä.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 28/100, kärjistys 8

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee kielletyn elokuvan saapumista teattereihin.

Klikkihoukutus: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • Mistral Small30

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko on informatiivinen, vaikka käyttääkin kevyttä dramatisointia "vihdoin"-sanalla.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa historiallista tapahtumaa neutraalisti ilman poliittista latausta.

Kärjistys: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan raportoi historiallisista faktoista.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • Mistral Small0

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli käsittelee historiallista instituutiota, joka on lakkautettu, joten vastineoikeutta ei voida soveltaa.

4 JSN-arvio 93/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

93
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Lähteet on mainittu ja asiantuntijoita käytetty.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on asianmukaista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta on käsitelty aiemminkin, mutta se on sidottu ajankohtaiseen ensi-iltaan.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee elokuvaharrastajia ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneita tuomalla esiin suomalaisen elokuvahistorian sensuurikäytäntöjä ja niiden purkautumista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että elokuvien sensurointi oli itsessään haitallista ja että nykyinen vapaampi käytäntö on objektiivisesti parempi. ”Kauhuelokuvaan suhtauduttiin Suomessa poikkeuksellisen tiukasti vuosikymmeniä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Valtion elokuvatarkastamon päätöksentekoprosessin mielivaltaisuus korostuu, kun vastuu yksittäisistä kielloista jää epämääräiseksi. ”Kaikki päätökset eivät välttämättä näy esimerkiksi Elonetin tiedoissa.”
Kuka saa äänen Antti Suonio toimii artikkelin keskeisenä asiantuntijana, joka tarjoaa näkökulman sensuurin käytännön toteutukseen. ”– Leikkaukset ovat joskus olleet tarkastamon määräämiä, joskus levittäjän tekemiä, Suonio kertoo.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi nykyisen vapaan elokuvakulttuurin vastakohtana menneisyyden holhoavalle sensuurille. Lukijalle välittyy kuva valtiollisesta elokuvatarkastamosta, joka toimi mielivaltaisesti ja poliittisesti värittyneesti, erityisesti Neuvostoliiton suhteiden ja moraalikäsitysten varjolla.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Antti Suonio laajempi kuva Katso kirjoittajan Olli-Pekka Toivanen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • kulttuuri
  • elokuvat
  • kauhuelokuvat
  • tv ja elokuvat
  • sensuuri
  • Elokuvien tarkastus
  • vankileirit
  • media

Tiedot tästä analyysistä

Elokuvasensuuria harjoittaneen Valtion elokuvatarkastamon toimintaa [...808 sanaa...] leikattuna, kuten jutussa aiemmin luki._

Sisältö haettu
15.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →