← Etusivu

Analyysi artikkelista: Perussuomalaisten johdosta tärähti linjaus EU-eroon

Iltalehti Uutinen 26.8.2026
Pisteet
71
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna75
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin perussuomalaisten varapuheenjohtajan EU-eroa koskevat kommentit, jotka haastavat puolueen hallitusyhteistyön tuoman maltillisemman julkisuuskuvan. Lukijalle välittyy kuva, että EU-ero on puolueelle edelleen strateginen tavoite, vaikka se ei ole ajankohtainen hallituspolitiikassa.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee poliittista linjausta ja sen suhdetta puolueen aiempaan toimintaan.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali raportti, mutta keskittyy vahvasti perussuomalaisten EU-kriittiseen näkökulmaan. Vastapuolen tai hallituskumppanin näkemyksiä ei ole haastateltu, mikä tekee kokonaisuudesta hieman yksipuolisen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittisesta lausunnosta vahtikoira-hengessä ilman, että kirjoittaja ottaa kantaa EU-eron puolesta tai vastaan. Ideologinen suunta ei ratkea, koska kyseessä on poliittisen linjan raportointi.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Perussuomalaisten EU-kriittinen linja

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituskumppani kokoomuksen tai muiden puolueiden näkemykset EU-politiikasta puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa hallituksen EU-linjasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa realismiin käsitellessään EU-eron mahdollisuutta.

Konflikti- tai kriisikehys

Juttu rakentuu jännitteelle hallitusyhteistyön ja puolueen alkuperäisen linjan välillä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy poliittiseen keskusteluun, ei manipulointiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small25

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää sanaa 'tärähti', joka on lievästi dramatisoiva.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiapitoinen ja kuvaa tapahtumaa neutraalisti.

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli käsittelee poliittista erimielisyyttä neutraalisti.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, mutta kirjoittaja raportoi ne neutraalisti.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituskumppani kokoomus on mainittu, mutta sen näkemystä ei ole kysytty.

5 JSN-arvio 70/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen on nähtävissä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä hallituskumppanin näkemys puuttuu.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu Eurooppa-foorumin keskusteluun, joka on uutisaiheena tuore.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee perussuomalaisten EU-kriittistä siipeä: puolueen linja esitetään johdonmukaisena ja valmistautuvana, vaikka se on hallitusyhteistyössä EU-myönteisen kokoomuksen kanssa.
Pelissä Suomen EU-jäsenyyden jatkuvuus vs. kansallinen itsemääräämisoikeus. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa perussuomalaisten valmistautumista mahdolliseen unionin hajoamiseen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että EU:n hajoaminen on mahdollinen skenaario, johon valtion tulee valmistautua. ”Suomi valmistautuu sellaista tilannetta varten, että isommalla porukalla ehkä lähdetään pois EU:sta ja eurosta”
Kuka saa äänen Perussuomalaisten edustajien näkemykset saavat eniten tilaa, kun taas hallituskumppani kokoomuksen tai muiden puolueiden näkemykset puuttuvat. ”Simo Grönroos linjasi”
Tunnelma Realismi

Artikkeli nostaa esiin perussuomalaisten varapuheenjohtajan EU-eroa koskevat kommentit, jotka haastavat puolueen hallitusyhteistyön tuoman maltillisemman julkisuuskuvan. Lukijalle välittyy kuva, että EU-ero on puolueelle edelleen strateginen tavoite, vaikka se ei ole ajankohtainen hallituspolitiikassa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena korostaa hallituspuolueiden välistä jännitettä EU-politiikassa, sillä haastattelu on sidottu Eurooppa-foorumiin, jossa poliittiset erot korostuvat.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen politiikka laajempi kuva Katso kirjoittajan Johannes Ijäs muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Puolueet
  • Suomen poliittiset puolueet
  • Suomen politiikka
  • Kansainväliset organisaatiot ja sopimukset

Tiedot tästä analyysistä

Perussuomalaisten kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos [...464 sanaa...] ylläpitäminen vaatisivat tuekseen poliittisen unionin._

Sisältö haettu
27.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →