Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjä: Ryhdymme toimiin Suomea vastaan

Iltalehti Uutinen 29.6.2026
Pisteet
35
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini68
  • Grok 4.365

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
41
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini41
  • Grok 4.350

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli välittää Venäjän virallisen näkökulman Suomen lainsäädäntömuutokseen ilman, että Suomen viranomaisten vastinetta tai kontekstia Venäjän uhkailun luonteesta avataan. Lukijalle välittyy kuva kiristyvästä turvallisuustilanteesta, jossa Venäjän retoriikka saa hallitsevan aseman ilman kriittistä peilausta.

Uutinen Iltalehti Marikki Nykänen · 29.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee Suomen ja Venäjän välistä jännitettä Venäjän ulkoministeriön näkökulmasta.

68
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa Venäjän viralliselle retoriikalle huomattavan paljon tilaa ilman riittävää vastapainoa tai analyysia. Yksipuolinen lähteistys ja uhkaava kehystys nostavat vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei suoraan asetu kotimaiseen poliittiseen leiriin, mutta Venäjän näkökulman korostaminen ilman suomalaista kontekstia tekee siitä lukijalle turvallisuuspoliittisesti epätasapainoisen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän näkemys Suomen toimien uhkaavuudesta

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Suomen viranomaisten tai turvallisuusasiantuntijoiden näkemys Venäjän uhkailun luonteesta puuttuu. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa tilanteesta, vaan jää Venäjän retoriikan varaan.
  • Tausta Laajempi turvallisuuspoliittinen konteksti, miksi laki on muutettu, jää vähäiseksi. — Ilman kontekstia Venäjän syytökset näyttäytyvät irrallisina ja painavampina kuin ne todellisuudessa ovat.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Epäluottamus
Pelko

Venäjän uhkailu luo turvattomuuden tunnetta.

Epäluottamus

Venäjän retoriikka kyseenalaistaa Suomen politiikan järkevyyden.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko luo välittömän uhkakuvan.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten 'aggressiivinen militaristinen blokki' lataavat tekstiä.

Tunnevetoaminen on vahvaa, koska artikkeli toistaa Venäjän uhkaavaa kieltä ilman suodattimia tai asiallista kontekstualisointia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 65/100, kärjistys 70

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä. Sitaatti: Venäjä: Ryhdymme toimiin Suomea vastaan

Klikkihoukutus: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini74
  • Grok 4.355

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on dramaattinen ja luo välittömän uhkakuvan, mutta vastaa artikkelin sisältöä. Sitaatti: Venäjä: Ryhdymme toimiin Suomea vastaan

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää uhkaavaa kieltä. Sitaatti: Ryhdymme toimiin Suomea vastaan

Kärjistys: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini72
  • Grok 4.370

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli asettaa Suomen ja Venäjän vastakkain. Sitaatti: Nyt Suomi joutuu sen sijaan aggressiivisen militaristisen blokin ydinaseambitioiden välineeksi.

Populismi: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini12
  • Grok 4.335

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käyttää Venäjän retoriikkaa, joka maalaa 'eliitin' (Suomen johto) toiminnan vastoin kansan etua. Sitaatti: Suomi joutuu sen sijaan aggressiivisen militaristisen blokin ydinaseambitioiden välineeksi.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suomen viranomaisia tai puolustusministeriötä ei ole kuultu vastaamaan Venäjän väitteisiin Suomen toiminnan perusteettomuudesta.

5 JSN-arvio 41/100 · 2 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

41
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Lähteet (Reuters, Interfax) on mainittu.
  • JO 10: Lähteet on nimetty.

Heikkoudet

  • JO 21: Suomen viranomaisten samanaikainen kuuleminen tai vastine puuttuu.
  • JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen, kun Venäjän retoriikkaa ei kontekstualisoida.
  • JO 21: Kohteen (Suomi) edustajaa ei ole kuultu vastineena Venäjän syytöksille.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu uutistoimistojen välittämään tietoon ilman omaa syventävää analyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Venäjän ulkopoliittista viestintää: Suomen päätökset esitetään uhkana, mikä oikeuttaa Venäjän vastatoimet ja maalaa Suomen toiminnan aggressiivisena.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän ilmoittamat vastatoimet ovat suora ja legitiimi seuraus Suomen lainsäädäntömuutoksesta. ”Venäjä ilmoitti maanantaina ryhtyvänsä poliittisiin ja sotilasteknisiin toimiin vastauksena Suomen suunnitelmille”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän toimet esitetään välttämättömänä reaktiona, kun taas Suomen toiminta kehystetään uhkaa aiheuttavaksi. ”joiden torjuminen vaatii Venäjältä luonteeltaan poliittisia ja sotilasteknisiä lisävastatoimia”
Kuka saa äänen Venäjän ulkoministeriön tiedottajan näkemykset saavat valtaosan tilasta, kun taas Suomen puolustusministerin kanta esitetään lyhyesti ja irrallisena. ”Zaharovan mukaan päätös on perusteeton”
Tunnelma Pelko, Epäluottamus

Artikkeli välittää Venäjän virallisen näkökulman Suomen lainsäädäntömuutokseen ilman, että Suomen viranomaisten vastinetta tai kontekstia Venäjän uhkailun luonteesta avataan. Lukijalle välittyy kuva kiristyvästä turvallisuustilanteesta, jossa Venäjän retoriikka saa hallitsevan aseman ilman kriittistä peilausta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu suomalaista turvallisuuspolitiikan asiantuntijaa tai viranomaista avaamaan Venäjän retoriikan taustoja, mikä jättää Venäjän uhkailun ilmaan ilman suomalaista kontekstia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Venäjän käyttämien termien toistaminen ilman etäisyyden ottamista.

Pelkoon vetoaminen Kohtalainen

Uhkailu vastatoimilla ja turvallisuuden heikkenemisellä.

9 Tilastokytkos 60/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini58
  • Grok 4.375

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
60/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee lainsäädäntöä, jonka taustat ovat tarkistettavissa virallisista lähteistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen turvallisuuspolitiikka
  • Ydinenergialainsäädäntö

Suositellut lähteet

  • Eduskunta
  • Puolustusministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ulkomaat laajempi kuva → Katso kirjoittajan Marikki Nykänen muut analyysit →
Ulkomaat Marija Zaharova Suomi Antti Häkkänen Venäjä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Poliitikot
  • Turvallisuuspolitiikka
  • Puolustuspolitiikka
  • Kansallinen turvallisuus

Tiedot tästä analyysistä

Marija Zaharovan mukaan Venäjä ryhtyy [...167 sanaa...] yhdenmukaistetaan Suomen naapurimaiden lainsäädäntöjen kanssa.

Sisältö haettu
30.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →