Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjä uhkasi Suomea sotilasteknisillä toimilla – Tätä se voi tarkoittaa käytännössä

Iltalehti Uutinen 30.6.2026
Pisteet
48
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
68
  • GPT-5.4 Mini68
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
40
  • GPT-5.4 Mini58
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi Venäjän uhkaukset osana jatkuvaa informaatiovaikuttamista ja vähättelee niiden vakavuutta asiantuntijan lausunnoilla. Lukijalle välittyy kuva, että Venäjän toimet ovat lähinnä tyhjää puhetta ja että Suomen turvallisuuspolitiikka on täysin legitiimiä ilman todellista uhkaa Venäjälle.

Uutinen Iltalehti Marikki Nykänen · 30.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu täysin sota-asiantuntijan Emil Kastehelmen tulkintojen varaan.

68
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, koska se antaa äänen vain yhdelle asiantuntijalle, joka vähättelee Venäjän uhkauksia. Tämä valinta ohjaa lukijan tulkintaa voimakkaasti.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli noudattaa vahtikoira-asetelmaa, jossa Venäjän retoriikkaa haastetaan. Vaikka sävy on Suomen toimia puolustava, se ei edusta selkeää vasemmisto-oikeisto-ideologiaa, vaan pikemminkin vallitsevaa turvallisuuspoliittista konsensusta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän uhkaukset ovat merkityksetöntä retoriikkaa.
  • Suomen ydinasepolitiikka on täysin turvallista ja legitiimiä.

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Venäjän virallista näkökulmaa tai perusteluja uhkauksille ei ole avattu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi Venäjä kokee Suomen toimet uhkana.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli pyrkii vetoamaan järkeen ja asiantuntijatiedon tuomaan rauhallisuuteen.

Latautunut kieli

Venäjän uhkauksia kuvataan vähättelevillä termeillä kuten 'länkytys'.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjän ja Suomen välinen jännite on jutun ytimessä.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se pyrkii tietoisesti vähättelemään uhkaa käyttämällä halventavaa kieltä asiantuntijan suulla.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 52

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa käsitellään Venäjän uhkauksia.

Klikkihoukutus: 30/100
  • GPT-5.4 Mini28
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen jännite-elementin kysymyksellä: "Venäjä uhkasi Suomea sotilasteknisillä toimilla – Tätä se voi tarkoittaa käytännössä"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi Venäjän uhkauksesta neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 52/100
  • GPT-5.4 Mini52
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo me-vs-he-asetelman, jossa Venäjä esitetään epäluotettavana toimijana.

Populismi: 15/100
  • GPT-5.4 Mini4
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa on vähäisiä populistisia piirteitä, kuten eliitin (asiantuntijan) äänen korostaminen kansan turvallisuuden nimissä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän viranomaisia ei ole kuultu, vaikka heidän lausuntojaan kritisoidaan voimakkaasti.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Asiantuntijan mielipiteet on selkeästi erotettu uutisen faktoista.

Heikkoudet

  • JO 21: Venäjän näkökulmaa tai vastinetta ei ole haettu, vaikka kyseessä on kritiikin kohde.
  • JO 21: Vastapuolen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli toistaa yleistä turvallisuuspoliittista analyysia, joka on ollut esillä laajasti muissakin medioissa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee suomalaista turvallisuuspoliittista keskustelua rauhoittelemalla lukijaa Venäjän uhkausten edessä. Se asettaa Venäjän retoriikan epäuskottavaan valoon ja korostaa Suomen toimien puolustettavuutta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän turvallisuushuoliin ei tule suhtautua vakavasti, koska ne eivät perustu todellisuuteen. ”Heillä ei ole mitään legitiimejä turvallisuushuolia.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän toimijuus kehystetään passiiviseksi tai epäuskottavaksi, kun taas Suomen päätöksenteko esitetään rationaalisena. ”Tämä on tätä tyhjää länkytystä”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti yhteen asiantuntijaan, jonka näkemykset hallitsevat koko uutisen narratiivia. ”sanoo Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi Venäjän uhkaukset osana jatkuvaa informaatiovaikuttamista ja vähättelee niiden vakavuutta asiantuntijan lausunnoilla. Lukijalle välittyy kuva, että Venäjän toimet ovat lähinnä tyhjää puhetta ja että Suomen turvallisuuspolitiikka on täysin legitiimiä ilman todellista uhkaa Venäjälle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli valitsee näin vahvasti yhden asiantuntijan tulkinnan, joka sulkee pois mahdollisuuden Venäjän toimien eskaloitumisesta, vaikka kyseessä on kansainvälisesti jännittynyt tilanne.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Venäjän uhkausten kutsuminen 'länkytykseksi' on pyrkimys halventaa vastapuolta.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Nato laajempi kuva → Katso kirjoittajan Marikki Nykänen muut analyysit →
Nato Maria Zaharova Emil Kastehelmi Suomi Antti Häkkänen Venäjä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Puolustuspolitiikka
  • Turvallisuuspolitiikka
  • Puolustus ja rajavalvonta & maanpuolustus
  • Levottomuudet ja sodat

Tiedot tästä analyysistä

Vastaavanlaisia väljiä uhkauksia on kuultu [...420 sanaa...] oppositio jätti siitä voimakassanaisen vastalauseen.

Sisältö haettu
30.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →