← Etusivu

Analyysi artikkelista: Islanti äänesti ei EU:lle – Satu Rämö pettyi: ”Sääli”

Ilta-Sanomat Uutinen 30.8.2026
Pisteet
76
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
25
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna85
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Suru / myötätunto Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käyttää suosittua kirjailijaa äänenä, joka peilaa Islannin EU-vastaisuutta suomalaisesta näkökulmasta. Vaikka juttu raportoi vaalituloksen, se painottaa EU-myönteistä näkökulmaa Rämön kautta, mikä tekee EU-vastaisesta kannasta etäisemmän ja perustelee sitä lähinnä 'kansallistunteella'.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee poliittista tapahtumaa yksilön kokemuksen kautta.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta valitsee haastateltavaksi henkilön, joka edustaa EU-myönteistä kantaa. Tämä luo lievän painotuksen, vaikka vastapuolen argumentit onkin mainittu.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi vaalituloksen neutraalisti. Vaikka haastateltava on EU-myönteinen, artikkeli ei ota kantaa EU-jäsenyyden puolesta tai vastaan, vaan kuvaa tilannetta monipuolisesti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • EU-myönteisyys
  • Suomalainen näkökulma Islannin politiikkaan
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Islannin ja EU:n nykyisen suhteen (ETA-sopimus) tarkempi taustoitus puuttuu. — Lukija ei välttämättä ymmärrä, miksi Islanti on jo valmiiksi tiiviissä yhteistyössä EU:n kanssa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Suru / myötätunto
Huoli

Huoli taloudesta ja itsenäisyydestä.

Suru / myötätunto

Rämön pettymys vaalitulokseen.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Rämön henkilökohtainen kokemus toimii uutisen keskiössä.

Tunteet ovat maltillisia ja liittyvät haastateltavan henkilökohtaiseen mielipiteeseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta nostaa esiin kirjailijan tunnetilan.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava: 'Islanti äänesti ei EU:lle – Satu Rämö pettyi: Sääli'.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä tahoa, vaan raportoi kansanäänestyksen tuloksesta.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Tavanomainen uutinen, joka yhdistää vaalituloksen ja henkilöhaastattelun.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää Islannin EU-äänestyksen tunnelmia ja taustoja kirjailija Satu Rämön henkilökohtaisen kokemuksen kautta.
Pelissä Islannin kansallinen itsemääräämisoikeus vs. integraation tuomat taloudelliset hyödyt. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa EU-myönteistä näkökulmaa Rämön kokemusten kautta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että EU-jäsenyys on objektiivisesti hyödyllinen asia, jota 'onnela'-vertauksella pehmennetään. ”Kun on nähnyt sen hyödyn, mitä EU tuo, on vaikea täysin ostaa niitä ei-puolen argumentteja täällä Islannissa.”
Kuka saa äänen Kirjailija Satu Rämö saa laajan tilan tulkita vaalitulosta ja argumentteja, kun taas vastapuolen äänet jäävät referoiduiksi. ”Rämö sanoo seuranneensa maassa käytyä keskustelua EU:sta ja Euroopasta jo pitkään.”
Tunnelma Huoli, Suru / myötätunto

Artikkeli käyttää suosittua kirjailijaa äänenä, joka peilaa Islannin EU-vastaisuutta suomalaisesta näkökulmasta. Vaikka juttu raportoi vaalituloksen, se painottaa EU-myönteistä näkökulmaa Rämön kautta, mikä tekee EU-vastaisesta kannasta etäisemmän ja perustelee sitä lähinnä 'kansallistunteella'.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi haastateltavaksi on valittu nimenomaan Suomessa tunnettu kirjailija, joka on asunut Islannissa pitkään. Tämä valinta tuo uutiseen inhimillistä otetta, mutta samalla se ohjaa lukijan sympatiat EU-myönteiseen suuntaan Rämön suomalaisen taustan kautta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 85/100, 2 tilastoaihetta
85/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli sisältää vaalituloksen lukuja, jotka ovat tarkistettavissa virallisista lähteistä.

  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna85
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Islannin kansanäänestys 2025
  • Islannin talous

Suositellut lähteet

  • Islannin tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Ulkomaat laajempi kuva Katso kirjoittajan Ville Hardén muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Hildur-kirjoista tuttu kirjailija äänesti itse [...401 sanaa...] asioita, jotka ovat sille edullisia.

Sisältö haettu
30.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →